Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä

'''WendlaVendla ”Venny” Irene Soldan-Brofeldt''' (o.s. '''Soldan'''; [[2. marraskuuta]] [[1863]] [[Helsinki]] – [[10. lokakuuta]] [[1945]] [[Lohja]]) oli [[Suomi|suomalainen]] 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun [[kuvataiteilija]] ja [[taidemaalari]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=433&year=1900 | Nimeke = SOLDAN-BROFELDT, Vendla Irene (VENNY) | Julkaisu = kuvataiteilijamatrikkeli.fiKuvataiteilijamatrikkeli | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Taiteilijaseura | Viitattu = 5.10.2012}}</ref><ref name="ee1">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm | Nimeke = Venny Soldan-Brofeldt | Julkaisu = yle.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.10.2012}}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun [[kuvataiteilija]] ja [[taidemaalari]]. Lisäksi hän oli [[koru]]suunnittelija ja -muotoilija. Hän teki [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] käyttöön [[kamee]]koruja ja myös puu- ja paperi[[veistos|veistoksia]]. Lisäksi hän [[Kuvittaja|kuvitti]] lastenkirjoja.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 96.</ref>

Soldan-Brofeldt oli myös aktiivinen naisasianainen. Hänen aloitteestaan syntyi muun muassa [[Taidetta kouluille -yhdistys]] vuonna 1906. Hän oli mukana keskusteluklubissa, josta myöhemmin muodostui [[Unioni Naisasialiitto Suomessa]] r.y.<ref name="KV–EK_83, 332">Kaija Valkonen – Elina Koivunen:Valkonen–Koivunen, s. 83, 332.</ref>

Wendla ”Venny” Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli [[Suomen Rahapaja]]n johtaja [[August Fredrik Soldan]] (1817–1885) ja äitinsä [[saksalaiset|saksa]]laissyntyinen Marie Müller (1837–1927). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä.<ref name="ee1"/> Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö, hänen ensimmäinen sanansakin oli ”pappa”. Soldan-Brofeldt kirjasi päiväkirjoihinsa 1936–1941 isänsä antamia opetuksia. Listasta ”Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä” löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten voi pysyy kylmänä lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe. Ohjeista löytyy myös kohta ”katso peiliin – ja naura”. Isä kasvatti ”variksenpoikiaan”, kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi [[Johann Friedrich Herbart]]in oppien mukaan ja suhtautui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, ”rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken”. Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. Ajan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että August kasvatti lapsensa liian vapaasti.<ref name="Riitta Konttinen_18–19">Riitta Konttinen, s. 18–19</ref>

Soldan oli pikkusiskoaan [[Tilly Soldan|Tillyä]], joka tuli suuresti vaikuttamaan hänen elämäänsä, kymmenen vuotta vanhempi.<ref name="KV–EK_83" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 83.</ref> Hän kävi [[Helsingin Saksalainen koulu|Helsingin Saksalaista koulua]], jonka lopetti jo 14-vuotiaana isänsä luvalla vuonna 1878<ref name="tilly">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/venny/biografia_tilly.htm | Nimeke = Tilly Soldan | Julkaisu = yle.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.10.2012}}</ref> ja siirtyi opiskelemaan piirtämistä [[Behmin koulu]]un [[Viipuri]]in.

Soldan matkusti opintomatkalle sekä [[Espanja]]an että [[Italia]]an. Matkarahat hän hankki jäljentämällä klassikkomaalauksia, jotka tuohon aikaan menivät hyvin kaupaksi. Palattuaan [[Helsinki]]in hän toimi taideopettajana.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 96.</ref>

Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 he tutustuivat toisiinsa taiteilija [[Anna Sahlstén]]in ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. Soldan jäi Kuopioon maalaamaan [[Minna Canth]]in muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska Soldanin ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. ”Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä”<ref name="KV–EK_86" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 86.</ref>. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli [[Ullanlinna]]n kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Arvid Järnefelt]] ja koko [[Nuori Suomi|Nuoren Suomen]] ryhmä – [[Kasimir Leino]], [[Werner Söderhjelm]]. [[Albert Edelfelt]], [[Axel Gallén]] ja [[Eero Järnefelt]] –, joistajosta myöhemmin muodostui [[Symposion]]-piiri.<ref name="KV–EK_87" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 87.</ref>

Aikalaiset pitivät Soldania liian [[boheemi]]na. [[Minna Canth]] muun muassa sanoo hänestä ja hänen pukeutumisestaan: ”Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna.”<ref name="ee1"/> ”Venny rakasti kauhtanoitaan, tuprutteli tupakoitaan ja kirota pärskäytti reippaasti, milloin aihetta oli.”, kertovat Kaija Valkonen ja Elina Koivunen kirjassaan ''Suurin on rakkaus''. Tuona pitkien hameiden aikana Soldan ällistytti ja närkästytti ihmisiä liikkumalla miehensä ja ystäviensä seurassa eräretkillä muun muassa lyhyessä urheiluhameessa ja pieksuissa. Vanhanakin hän ajeli baretti päässä, pitkissähousuissa lapikkaat jalassa polkupyörällään aikana, jolloin naiset eivät vielä yleensä pitäneet pitkiä housuja.<ref>Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 98.</ref> Toisaalta Soldan oli ”älykäs ja uhrautuvainen, uhkea, hillitty ja hienotunteinen”.<ref name="KV–EK_87"/>

[[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Kalkkeen kylä]]ssä syntyi esikoislapsi, [[Heikki Aho|Heikki Taavetti]] 29. toukokuuta 1895. Sisareensa Tillyyn Soldan-Brofeldtilla oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 Soldan-Brofeldt lähti [[Berliini]]in stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. Soldan-Brofeldt ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi ”Jussin”, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä.<ref name="KV–EK_79" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 79.</ref>

[[Helmikuun manifesti]] vuonna 1899 aiheutti vaikeuksia kaikille, jotka olivat vastustaneet Venäjän kiristystoimia. Ahon lehtimiesveli [[Pekka Brofeldt]] sai karkotusmääräyksen vuonna 1903 kriittisten kirjoitustensa takia ja muutti pakoon [[Tukholma]]an. Epäiltiin, että Ahonkin nimi olisi ollut kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]]in [[musta lista|mustalla listalla]]. Vuosina 1903–1904 Ahon perhe asui ensin ensin [[Tiroli]]ssa [[Itävalta-Unkari|Itävallassa]] ja sitten [[Venetsia]]ssa ja [[Firenze]]ssä Pohjois-[[Italia]]ssa välttääkseen mahdollisen [[Siperiaan karkottaminen|Siperiaan karkotuksen]]. Kun he 1904 palasivat Suomeen, Bobrikov oli juuri ammuttu.<ref name="KV–EK_93" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 93.</ref>

Tammisaaren saaristossa Toskan kesäpaikassa, joka oli hankittu 1908, Soldan-Brofeldt maalasi ranta- ja merimaisemia sekä perheen lapsista kertovia tauluja. Tillykin kävi Toskan kesäpaikassa. Aluksi se oli vain yhden huoneen mökki. Myöhemmin sinne tehtiin lisärakennus, vaimolle ateljee rannalle ja miehelle erakkomaja metsään.<ref name="KV–EK_92" >Kaija Valkonen – Elina KoivunenValkonen–Koivunen, s. 92.</ref>

Kun [[Lallukan taiteilijakoti]] valmistui 1933 Eteläiselle Hesperiankadulle, Soldan-Brofeldtista tuli sen kunniavanhus. Sieltä hän muutti vielä [[talvisota|talvisodan]] vuosina Vennylä-nimiselle mökilleen [[Vihti]]in, jossa hän kuoli 10. lokakuuta 1945. Tilly Soldan kuoli kymmenen vuotta Juhani Ahon kuoleman jälkeen.<ref name="tilly"/> Vähän ennen kuolemaansa Soldan-Brofeldt poltti miehensä ja Tillyn kirjeenvaihdon.<ref name="ee1"/> Ennen kuolemaansa hän myös esitti toivomuksen, ettei häntä haudattaisi Ahon viereen Iisalmeen, vaan Soldanien sukuhautaan [[Hietaniemen hautausmaa]]lle Helsinkiin.<ref>[http://www.tuulalevo.net/soldan/soldan-iltasanomat02.php Tuula Levon sivut].]</ref>

* Merimajamme ja me,. WSOY 1930.

* Meidän perheen Tirolin matka,. värityskirjaVärityskirja lapsille.

* [[Kuinka on opittu lentämään]],. WSOY 1910.

* Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle (yhdessä Juhani Ahon kanssa).

* Riitta Konttinen, Riitta: ''Boheemielämä –: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie,.'' Otava 1996, ISBN 951-1-13043-9

* Kaija Valkonen, Kaija – Elina Koivunen, Elina: ''Suurin on rakkaus,.'' WSOY 1997,. ISBN 951-0-21783-2

* [http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm Venny Soldan-Brofeldt Ylen sivuilla.]

* [http://ylewww.fituulalevo.net/vennysoldan/biografia_tillysoldan-iltasanomat02.htmphp TillyTuula SoldanLevon Ylen sivuillasivut.]

;===Viitteet===

<ref name="la1891">{{Lehtiviite | Otsikko = Wihityt -– Venny Soldan | Julkaisu = Laatokka | Ajankohta = 26.9.1891 | Numero = 77 | Sivut = 3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/440504/articles/1539646#?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.1.2016 }}</ref>

* Konttinen, Riitta Konttinen: ''Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie,.'' Otava 1996.