Ero sivun ”Parlamentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p wl |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Parliament of Finland1.jpg|pienoiskuva|[[Eduskuntatalo]]]]
'''Parlamentti''' tai '''kansanedustuslaitos''' on [[valtio]]n hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään [[laki|lakeja]]. Sana ''parlamentti'' on yleisnimitys kansanedustuslaitoksille ja käytössä muun muassa englanninkielisillä alueilla (''parliament''). Useissa maissa käytetään jotakin muuta nimitystä, kuten [[Suomi|Suomen]] [[eduskunta]], [[Viro|Viron]] ''[[riigikogu]]'' (kansankokous) ja [[Ruotsi|Ruotsin]] ''riksdag'' ([[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivät]]).
Toimeenpanovaltaa käyttävän hallinnon osan eli [[hallitus (politiikka)|hallituksen]] tulee käytännössä nauttia parlamentin luottamusta tai toimia sen enemmistön halun mukaan, jos se haluaa saada toimensa hyväksyttyä. Parlamentaarisessa järjestelmässä tämä on kodifioitu siten, että pääministerin (harvemmin presidentin, näin muun muassa [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]]) on erottava, jos hän menettää parlamentin luottamuksen.
Rivi 6:
== Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti ==
{{lähteetön}}
Parlamentit jaetaan yleensä yksi- ja kaksikamarisiin. [[Kaksikamarijärjestelmä|Kaksikamarisessa]] parlamentissa alahuone on lähes aina lainsäädännön toimeenpanija ja ylähuone vain läpikäy lain ja joko hyväksyy tai hylkää sen. Tästä poikkeaa esimerkiksi [[Ranska]], jossa molemmilla kamareilla on yhtäläinen lainsäätöoikeus, ja molempien on hyväksyttävä lait. Alahuoneessa on tyypillisesti vähintään 200 edustajaa, jos maan väkiluku lasketaan miljoonissa. Merkittävänä poikkeuksena tästä on [[Australia]], jonka parlamentissa on vain 150 jäsentä, vaikka maassa asuu noin 22 miljoonaa ihmistä. Ylähuoneessa on lähes aina vähemmän edustajia kuin alahuoneessa. Poikkeuksena on [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] parlamentti: sen alahuoneessa on 646, ylähuoneessa 731 edustajaa.
Alahuoneen jäsenet valitaan demokratioissa kansanvaalilla. Ylähuoneeseen voidaan jäseniä joskus myös nimittää, tai valita elinikäisiksi jäseniksi (esimerkiksi entiset presidentit). Britanniassa ylähuoneen jäseninä ovat [[lordi]]t eli elinikäisen päärinarvon saaneet (aiemmin perinnöllisen päärinarvon saaneet) ja jotkut kirkon edustajat, mutta nykyisin ylähuoneen valta on hyvin rajallinen. Useimmissa muissa maissa aristokratiaa edustaneet ylähuoneet on lakkautettu jo kauan sitten, mikäli niitä on ollut.
Rivi 12:
[[Liittovaltio]]issa parlamentin ylähuone on usein tarkoitettu osavaltioiden edustajaksi. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa [[Yhdysvaltain senaatti]] ja [[Saksan liittoneuvosto]].
Ylä- ja alahuoneiden nimitykset vaihtelevat maittain, tyypillisiä alahuoneiden nimityksiä ovat ''kansalliskokous'' (esimerkiksi [[Ranska]]) ja ''edustajainhuone'' ([[Yhdysvallat]], [[Italia]]), ylähuoneiden nimityksiä taas esimerkiksi ''senaatti'' (
Joidenkin maiden parlamentit ovat olleet aiemmin kaksikamarisia, mutta ne on sittemmin muutettu yksikamarisiksi. Esimerkiksi
== Parlamentarismi ja parlamentin hajottaminen ==
| |||