Ero sivun ”Sellutehdas” versioiden välillä

[[Puu]]n kuiduissa on [[vesi|veden]] lisäksi kolmea tärkeää ainetta, [[selluloosa]]a, [[hemiselluloosa]]a ja [[ligniini]]ä, joka sitoo puukuidut, eli puutuneet kasvisolut toisiinsa ja lujittaa puukuitua. Sellun valmistusprosessin keittovaiheessa tarkoituksena on erottaa puun kuidut toisistaan ilman merkittävää mekaanista työtä liuottamalla niitä sitova ligniini kuitujen välistä. Useimmiten valmistetaan valkaistua massaa, jolloin ligniinistä päästään kokonaan eroon valkaisuprosessissa. Keiton yhteydessä liuotetaan myös suuri osa kuitujen hemiselluloosista. Tavoitteena on päästä ligniinistä keiton aikana mahdollisimman hyvin eroon ilman liian suurta hemiselluloosien liukenemista. Jos hemiselluloosat liukenevat liiaksi vaikuttaa tämä kuidun jauhautuvuuteen ja sellunvalmistusprosessin saantoon.

 

 

Kemiallisissa sellun valmistusmenetelmissä hake keitetään painereaktoreissa, ns. [[sellukattila|sellukattiloissa]]. Kemialliset sellun valmistusmenetelmät, kuten [[sulfaattimenetelmä]] (Kraftin menetelmä) ja [[sulfiittimenetelmä]], poistavat suuren osan hemiselluloosasta ja ligniinistä. Emäksinen sulfaattimenetelmä jättää hapanta sulfiittimenetelmää paremmin puukuitujen selluloosamolekyylit ehjiksi, mikä johtaa suurempaan kuitulujuuteen. Sulfaattimenetelmän haittana pidetään toisaalta keitetyn massan alempaa vaaleutta ja huonompaa valkaistavuutta, mikä lisää klooridioksidin käyttötarvetta massan valkaisussa. Keitetyn sulfaattimassan vaaleus on huomattavasti natiivin puun vaaleutta alempi, koska kuumassa alkalisessa keitossa puusolut ja erityisesti niihin jäänyt ligniini tummenee huomattavasti.