Ero sivun ”Frans Mikael Franzén” versioiden välillä

Franzén syntyi [[Tervaporvarit|oululaiseen kauppiasperheeseen]]. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli [[maisteri]] ja 20-vuotiaana [[dosentti]]. Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergiin]] ja [[Zacharias Topelius|Topeliukseen]]. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessämyös [[virsi]]ä, joitarationalistisessa hengessä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa: on neljä, hänen virttään sekä yksi virsi, joka on kirjoitettu hänen virtensä pohjalta. [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] on 11 hänen kirjoittamaansa virttä, ja Ruotsissa hänet tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. Kun Ruotsissa uudistettiin virsikirjaa 1800-luvun alussa, oli Franzén yksi keskeisiä henkilöitä tässä työssä. Hän oli virsikirjatyötä johtaneen [[Johan Olof Wallin|Johan Olov Wallinin]]in läheinen työtoveri, ja he julkaisivat yhdessä useita virsikirjaehdotuksia, mm.muiden muassa ehdotukset "''Prof-Psalmer 1812"'', sekä "''Prof-Psalmer, andra häftet 1813"''. Useimmat Franzénin parhaista virsistä julkaistiin niissä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1964|Sivu=202-204|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm}}</ref>. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun "''Glädjens ögonblick"''.

Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan [[Pariisi]]in. Kotimaahan palattuaan hän toimi [[Turun akatemia]]n kirjastonhoitajana ja otti vuonna [[1798]] hoitaakseen [[kirjallisuudenhistoria]]n [[professori]]n viran. HänetFranzén vihittiin papiksi vuonna 1803 ja hänelle annettiin Paimion seurakunta [[Prebenda|prebendaksi]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar Lövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1984|Sivu=204|Julkaisija=Gummesons bokförlag, Stockholm}}</ref>. Vuonna [[1811]] hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Kumlan seurakunnan ja Tukholman Klaran seurakunnan kirkkoherrana ja vuosina 1834–1847 [[Härnösandin hiippakunta|Härnösandin piispa]]na. HänFranzén oli [[Ruotsin akatemia]]n jäsenenjäsen, johon hänet oli valittu jo vuonna 1808, ja hän toimi akatemian sihteerinä vuodesta 1824 sekä [[Härnösandin hiippakunta|Härnösandin piispana]] 1834-1847.