Nykyinen raja periytyy useista eri sopimuksista eri aikakausilta. Vanhimmat yhä voimassa olevat rajaosuudet ovat peräisin Ruotsin ja Venäjän rajasta [[Kainuu]]ssa ([[Täyssinän rauha]] vuonna 1595) ja Ilomantsissa Virmajärveltä pohjoiseen ([[Stolbovan rauha]] vuonna 1617).<ref name="tayssina"/><ref name="virmajarvi1"/>
Suomen siirtyessä osaksi Venäjää ([[Haminan rauha]]ssa vuonna 1809) raja jäi voimaan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ja muun Venäjän rajana. Autonomian aikana tehtiin muutamia rajajärjestelyjä (vuosina 1812, 1833, 1842 ja 1866). Vuoden 1833 rajanjärjestelyn mukaan raja kohtaa Norjan rajan ”Mutkavaaralla” (Muotkavaaralla), jossa näiden valtioiden rajapyykki nykyäänkin sijaitsee.<ref name="tatila"/>
[[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistyttyä]] rajasta tuli jälleen itsenäisten valtioiden raja. [[Tarton rauha]]ssa (vuonna 1920) siirrettiin [[Petsamo]] osaksi Suomea. Rajan itäpuolinen valtio vaihtui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitoksi]] vuonna 1922.
[[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauhassa]] (vuonna 1940) Suomi luovutti Neuvostoliitolle alueita Karjalassa, Suomenlahden ulkosaaret, [[Sallan–Kuusamon alue]]en ja osan Petsamoa. Rauhansopimuksessa uusi raja määritettiin ylimalkaisesti ja liitekartan paksu tussiviiva kulki muun muassa [[Enso]]n ylitse. Rajan tarkemman kulun määräsi sekakomitea, jossa kiistojen jälkeen Enson ja [[Värtsilä]]n tehdasalueet jäivät Neuvostoliitolle.<ref name="moskova1940"/><ref name="pulkkinen"/> [[Moskovan välirauha]]ssa (vuonna 1944) Suomi luovutti vielä koko Petsamon ja vuonna 1947 erillisellä sopimuksella kiilamaisen [[Jäniskosken–Niskakosken alue]]en.<ref name="moskova1944"/><ref name="janiskoski"/>
[[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton lakatessa]] (vuonna 1991) rajan itäpuolinen valtio vaihtui jälleen Venäjäksi.
