Ero sivun ”Antenni” versioiden välillä

 

== Antennien teoriaa ==

Antennit ovat suuntaavia, eli ne eivät säteile samalla tavalla jokaiseen suuntaan. Tätä ominaisuutta kutsutaan vahvistukseksi. Vahvistukseen tietyllä taajuudella vaikuttavat antennin mitoitus sekä paikka ja asento maahan ja muihin heijastaviin tai absorboiviin pintoihin nähden.

Suuntaava antenni ei säteile tehoa enempää kuin mitä siirtolinjasta tulee, vaan kohdistaa sen tiettyihin suuntiin muita enemmän.

Vahvistuksessa otetaan yleensä huomioon myös antennissa tapahtuvat häviöt. <ref name="arrl"> ARRL Handbook for Radio Communications 2013 </ref>

 

[[Taajuus]], jolla antenni on vireessä ja jolla sen toiminta on tehokkainta. Resonanssitaajuudella [[impedanssi]] on kokonaan resistiivistä. Muutettaessa taajuutta resonanssitaajuudelta ylöspäin induktiivinen reaktanssi kasvaa ja vastaavasti taajuuden laskeminen lisää kapasitiivista reaktanssia. [[Reaktanssi]] aiheuttaa virran ja jännitteen välille vaihe-eron, jolloin antenniin on syötettävä suurempi jännite saman tehon saavuttamiseksi. <ref name="arrl" />

 

Sähkömagneettisella aallolla on kaksi komponenttia: [[sähkökenttä]] ja [[magneettikenttä]], jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden ja liikesuuntaan nähden. Sähkömagneettisen aallon [[polarisaatio]] määritetään sähkökentän suunnan mukaan, yleensä maan pintaan verrattuna. Aalto voi olla pysty-, vaaka- tai pyöröpolarisoitunut.

Antennilla on myös polarisaatio, ja se on yleensä antennin elementtien suuntainen.

Antenni vastaanottaa tehokkaimmin sen kanssa samansuuntaisesti polarisoituja signaaleja. <ref name="arrl" />

 

Antenni näyttäytyy syöttävälle lähettimelle [[impedanssi]]na eli kuormana. Antennin syöttöpisteen impedanssi mitataan pisteestä, johon antennia syöttävä [[siirtolinja]] on kytketty. Jos syöttöpisteen paikkaa muutetaan, muuttuu myös impedanssi. [[Resonanssi]]ssa olevan antennin impedanssi on kokonaan resistiivistä, eli sillä ei ole reaktiivista osaa.

Syöttöpisteen impedanssi on tärkeä antennin ja siirtolinjan sovittamisen kannalta. Jos antennilla ja siirtolinjalla on eri impedanssit, heijastuu osa tehosta antennista takaisin aiheuttaen tehohäviöitä.

Myös antennin korkeus maanpinnasta vaikuttaa antennin impedanssiin. <ref name="arrl" />

 

Kaistanleveydellä tarkoitetaan taajuuksia tai taajuusaluetta, joilla antenni saavuttaa halutun suorituskyvyn tai on käyttökelpoinen. Kaistanleveys ilmoitetaan yleensä mega- tai kilohertseinä. <ref name="arrl" />

 

Säteilykuviosta nähdään antennin säteilysuunnat ja kulmat. Antennityypin valinnalla voidaan vaikuttaa antennista lähtevän säteilykuvion muotoon. Säteilykuvioon vaikuttaa myös antennin asennusympäristön säteilyä heijastavat tai absorboivat pinnat, sekä antennin korkeus maanpinnasta. <ref name="arrl" />

 

== Antennityyppejä ==

 

* [[Pitkälanka-antenni]]

** Laajakaistainen antenni, joka ei yleensä ole resonanssissa millään halutulla taajuudella, vaan antennin yhteydessä käytetään erillistä impedanssisovitusta..

 

== Antennien asennuspaikat ==

Antennien asennuspaikat riippuvat täysin käyttötarkoituksesta. Usein langattomassa viestinnässä käytettävät antennit asennetaan korkealle, jotta yhteys saadaan muodostettua mahdollisimman esteettömästi. Pitkiä ja kiinteitä yhteyksiä varten käytetään antennimastoja. Näihin mastoihin voi olla sijoitettuna useita eri antennijärjestelmiä samanaikaisesti eri korkeuksille ja suunnattuna eri suuntiin. Antenneja näkee usein myös savupiipuissa tai rakennusten seinillä. Asennuspaikan valintaan voi myös vaikuttaa antennin fyysinen koko, joka riippuu halutusta antennityypistä ja resonanssitaajuudesta. Erittäin pitkille yhteyksille käytetään satelliitteja.

 

* [[Adaptiivinen älyantenni|adaptiiviset älyantennit]]

* [[sieppauspinta-ala]]

 

{{Viitteet}}

 

{{Commonscat|Antenna|Antenni}}

 

*Field antenna handbook (kenttäantennikäsikirja), MCRP 6-22D [http://www.armymars.net/ArmyMARS/Antennas/Resources/usmc-antenna-hb.pdf PDF-versio]