Ero sivun ”Vaasan palo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tiivistys, lähdekin olisi tuolle lisäykselle kyllä kiva saada... Merkkaus: Kumoaminen |
tuo liittyy ilmeisesti samaan |
||
Rivi 1:
'''Vaasan palo''' oli [[3. elokuuta]] [[1852]]<ref name="mtv">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vanhan-vaasan-palon-syy-selvisi/1915126</ref> syttynyt laaja tulipalo, joka tuhosi suurimman osan [[Vaasa]]n kaupungista
Kaupungin rakennuksista säilyivät hovioikeuden talo (nykyinen [[Mustasaaren kirkko]]), rakenteilla ollut lääninhallituksen talo, lääninsairaala, kruununvankila, kruunun viljamakasiini, venäläisen varuskunnan varikkomakasiini ja ruutivarasto, niin sanottu Wasastjernan talo sekä parikymmentä yksityistä puutaloa. Tulipalon seurauksena Vaasan kaupunki määrättiin 1854 uudelleenrakennettavaksi noin seitsemän kilometriä aiemmalta paikaltaan luoteeseen Klemetsön niemelle eli nykyisen Vaasan keskustan paikalle. [[Carl Axel Setterberg]]in laatima uusi asemakaava perustui leveisiin puistokatuihin vastaisten kaupunkipalojen ehkäisemiseksi. Kaupunki myös uudelleennimettiin Nikolainkaupungiksi. Vaasan paloa edeltänyt sijainti tunnetaan nykyisin nimellä [[Vanha Vaasa]].<ref>Päivi Hakanpää. [http://www.nba.fi/fi/File/593/vanha-vaasan-kaupunkiark-inv.pdf Vanha Vaasa – Gamla Vasa: Kaupunkiarkeologinen inventointi], s. 17–18. Museoviraston rakennushistorian osasto 2007. Viitattu 26.12.2013.</ref><ref>[http://www.vaasanvpk.fi/hist.php Vaasan VPK:n historia] Viitattu 26.12.2013.</ref>
Rivi 5:
==Kiista palon aiheuttajasta==
{{Lähteetön}}
Palon aiheuttajaksi on mainittu markkinamies Mårten Pehrinpoika Ohlsinin piipun sytyttämiseen käytetty tulitikku. Hänen arveltiin olleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaasan maistraatti järjesti palon jälkeen nopeasti kolme kuulustelutilaisuutta, jotka pidettiin 7., 11. ja 18. elokuuta 1852. Tärkein kuulusteltava oli ensimmäisenä liekit nähnyt raatimies Aurénin kauppa-apulainen Gustaf Hoof. Hänen mukaansa Aurénin talossa ei palon syttymispäivänä ollut ketään matkalaista, ainoastaan palvelusväki. Lehtori Henrik Emanuel ”Manne” Aspelin julkaisi vuonna 1894 ''Wasa stads historia'' -teoksessa kuvauksen, jonka mukaan palon olisi aiheuttanut piippunsa kanssa tuhertanut [[vöyri]]läinen matkamies, joka hyppäsi pihalla hevosensa selkään ja laukkasi pakoon. Yksikään lähes 30 kuulusteltavasta ei maininnut nähneensä ratsukkoa, eivät edes epäiltyinä olleet Aurénin alustalaiset, joten tarina vöyriläisestä ei pitäne paikkaansa. Lisäksi Hoofin todistuksen perusteella palo alkoi vajan ulkopuolelta.
==Lähteet==
| |||