Ero sivun ”Symbioosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv perustelematon poisto
Poistettu teksti, joka ei liity sivun aiheeseen eli symbioosiin.
Rivi 31:
Monet [[kasvi]]t, [[levä]]t ja [[sienet]] elävät symbioosissa toisen kasvin tai muuhun eliöryhmään kuuluvan lajin kanssa. Ehkä pitkälle viedyin symbioosi on [[jäkälä]], jossa levä ja sieni muodostavat ikään kuin kaksoiseliön. Sieni imee vettä, jota rihmastojen välissä olevat levät käyttävät ja muodostavat yhteyttämällä sienen tarvitsemia aineita.
 
Eräs tärkeä symbioosi on palkokasvien ja typpibakteerien välillä. Typpibakteerit tunkeutuvat mullasta kasvin juuriin muodostaen niihin nystyröitä. Ne alkavat muodostaa ilman typestä typpiyhdisteitä, joita syntyy yli kasvin oman tarpeen ja jotka leviävät multaan lannoitteeksi myös muiden kasvien käytettäväksi. Palkokasvi taas tuottaa bakteereille hiilihydraatteja. Myös harmaalepällä on samankaltainen symbioosi. Usein vähäravinteisilla soilla elävät lihansyöjäkasvit ovat kehittäneet omalaatuisen tavan typen hankkimiseen: ne pyydystävät pieniä hyönteisiä houkuttelemalla ne esimerkiksi tahmeille lehdilleen ([[kihokit]]) tai erityisille suppilonmuotoisiksi erikoistuneille lehdille ([[kannukasvit]]), jonne hyönteinen putoaa. Äärimmillään kasvit saattavat pyydystää hyönteisiä aktiivisesti, kuten [[kärpäsloukku]] ''(Dionaea muscipula)''. Lihansyöjäkasvien tapauksessa ei voida enää puhua symbioosista.
 
Yksi yleisimipiä kasvimaailman symbiooseja liittyy kasvien pölytysbiologiaan. Suuri osa siemenkasveista turvautuu eläimiin suvullisessa lisääntymisessä. Kasvit houkuttelevat pölyttäjiä medellä ja siitepölyllä, joita pölyttäjät käyttävät ravinnokseen. Kukissa ruokailun yhteydessä eläimet kuljettavat kukkien siitepölyä uusiin kukkiin jopa pitkienkin matkojen päähän, mikä edesauttaa tehokasta ristipölytystä ja kasvien perintöaineksen leviämistä. Pölyttäjistä valtaosa on hyönteisiä, mutta myös monet selkärankaiset, kuten linnut tai pikkunisäkkäät voivat toimia kasvien pölyttäjinä. Ääritapauksissa kumpikin osapuoli on täysin riippuvainen toisestaan niin, että ilman kasvia pölyttäjällä ei ole ravintoa, ja ilman pölyttäjää kasvi ei pysty lisääntymään. On myös esimerkkejä, joissa kasvi harhauttaa pölyttäjää väärillä signaaleilla vierailemaan kukassa ja suorittamaan pölytyksen antamatta mitään vastapalvelukseksi ([[orhot]]). Monilla siemenkasveilla eläimet voivat toimia myös siementen levittämisen avustamisessa. Tällaisia tapauksia ovat mm. meheviä marjoja ym. hedelmiä syövät eläimet, joiden ruoansulatuksen läpi kasvin siemenet kulkeutuvat. Maitikoiden (''[[Melampyrum]]'') siemenessä on ravintopitoinen lisäke, jota muurahaiset käyttävät ravinnokseen, ja joita muurahaiset sitten kuljettavat pesäänsä.