Ero sivun ”Isoviha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 185.206.176.63 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jni tekemään versioon. |
. |
||
Rivi 1:
'''Isoviha''' oli [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] (1700–1721) aikainen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[miehitys]] [[Suomi|Suomessa]] vuosina 1713–1721. Se päättyi [[Uudenkaupungin rauha]]an. ''Isoviha''-nimitys on syntynyt vasta myöhemmin historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä ''venäläisen ylivallan aika''.<ref name="multiple3">Kankaanpää, Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset</ref>
LISKONOBO[[Tiedosto:Carl Gustaf Armfeldt.jpg|thumb|250px|[[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfeldt]]. [[David von Krafft]]in maalaama muotokuva.]]▼
▲[[Tiedosto:Carl Gustaf Armfeldt.jpg|thumb|250px|[[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfeldt]]. [[David von Krafft]]in maalaama muotokuva.]]
[[Tiedosto:Vyborg1710.jpg|thumb|Viipurin linna palaa venäläisten hyökkäyksen jäljiltä 1710. Digitaalinen mallinnus perustuen pienoismalliin Viipurin linnan museossa.]]
Venäläiset valtasivat [[Inkeri]]n<ref>Rauta, s. 17</ref><ref>Juva, Suomen kansan historia 3, s. 116</ref> ja pian, [[Pultavan taistelu]]n jälkeen vuonna 1710, [[Viipuri]]n ja [[Käkisalmi|Käkisalmen]] sekä [[Helsinki|Helsingin]], [[Porvoo]]n ja [[Turku|Turun]] vuonna 1713. Koko Etelä-Suomi oli miehitetty, kun [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]] oli kärsinyt tappion [[Pälkäne]]ellä [[Kostianvirran taistelu]]ssa 1713 ja [[Isokyrö|Isossakyrössä]] [[Napuen taistelu]]ssa vuonna
Miehitysajan olot vaihtelivat suuresti eri puolilla Suomea, mikä johtui jo hallinnollisesta jaosta. Venäläiset jakoivat Suomen ''Viipurin komendanttikuntaan'', joka käsitti Itä-Suomen, ja ''Länsi-Suomen kenraalikuvernöörikuntaan'', jota johdettiin Turusta käsin.
| |||