Ero sivun ”Taideteollisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix, kuvitus |
Tyylisuuntaukset pienellä alkukirjaimella |
||
Rivi 8:
[[Renessanssi]] vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa [[taide|taiteen]] tekeminen [[nerous|nero]]n henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan [[keskiaika]]iseen [[käsityö]]n perinteisiin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut [[taideakatemia]]t tähdensivät taiteen tekemisen [[akateeminen taide|akateemista]] ja ”käsitteellistä” puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista.<ref>Paul Duro&Michael Greenhalgh, ''Essential Art History'', Bloomsbury, 1992 s. 101 Decorative Art</ref>
Reagoidessaan teollistumisen seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli [[John Ruskin]]in ja [[William Morris]]in ajatusten pohjalta luotu
Taideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi [[Jugend|art nouveau]] korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille [[modernismi]]n ja [[demokratia]]n periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Heinänen, Seija | Nimeke=Käsityö - taide - teollisuus. Näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä | Sivu=32 | Selite=Väitöskirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-39-2437-8 | www=http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2402-5 | Viitattu=27.1.2008 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
| |||