Ero sivun ”John Ruskin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tyylisuuntaukset pienellä alkukirjaimella |
Myös jugend pienellä |
||
Rivi 38:
== Toiminta ==
Ruskin oli ''[[Prerafaeliitit|prerafaeliittien]]'' jäsen. Ryhmä syntyi 1800-luvun puolivälissä esteetikkojen ([[fin de siècle]]) ja kirjallisten piirien yhteiseksi järjestöksi. Ruskin kirjoitti teoksen ''The Stones of Venice'' (1853), joka oli eräänlaisen törmäys viktoriaaniseen yhteiskuntaan, ja sen tarkoituksena oli tuoda yhteen [[taide]], [[luonto]], [[moraali]] ja [[ihminen]]. Tämä teos teki hänestä eräänlaisen perustajan [[arts and crafts]] -liikkeelle, kun [[William Morris]], jonka ohjaaja hän oli, tuli liikkeen kärkihahmoksi. Kirjoitustensa ja kuulijoidensa kautta hän herätteli henkiin kuoleman kielissä ollutta englantilaista käsityötaitoa. Hän on myös eräänlainen [[
Vuodesta 1870 lähtien Ruskin vastusti ranskalaisen arkkitehdin [[Eugène Viollet-le-Duc|Viollet-le-Ducin]] näkemyksiä, joiden mukaan arkkitehtuurin tuli olla yhtenäinen kokonaisuus, historiasta ja historiallisen monumentin kokonaisuudesta välittämättä. Teoksessaan ''The Seven Lamps of Architecture'' (1849) Ruskin määritteli arkkitehtuurin inhimilliseksi olioksi, jota tulee tukea ja siten restauroida sitä mahdollisimman vähän. Mutta monumentin pitää saada myös kuolla luonnollinen kuolema. Näin oli muodostunut kaksi erilaista näkemystä kansallisten aarteiden säilyttämiseksi. Ruskin sai tukea William Morrisilta, joka suositteli, että kohteita ei restauroitaisi lainkaan. Morris perustikin vanhojen rakennusten suojeluun erikoistuneen järjestön.
| |||