Ero sivun ”Martti Ahtisaari” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteiden muotoilua |
404:t dispensers pohjalta |
||
Rivi 34:
Ahtisaari tunnetaan vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä.<ref name="Iltis/27-28.6.2009">{{Lehtiviite | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Otsikko=Kuka avaisi Lähi-idän solmun? | Julkaisu= Iltalehti Viikonvaihde| Vuosi=2009 | Numero=27.6./28.6. | Sivut=13}}</ref> Välittäjänä hän keskittyy ensisijaisesti YK:n perusarvoihin ja käytännön mahdollisuuksiin. Monien kriisien venyminen on ollut hänen mielestään häpeällistä kansainväliselle yhteisölle.<ref name="Iltis/27-28.6.2009"/> Ahtisaaren on pääasiassa hoitanut saamansa toimeksiannot perustamansa [[Crisis Management Initiative]] -järjestön kautta.
Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon ensimmäisenä suomalaisena ”työstään useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”.<ref name="nobel">{{Verkkoviite | Nimeke=The Nobel Peace Prize 2008 | Ajankohta= 10.10.2008| Osoite= http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/2008/index.html| Julkaisija= The Nobel Foundation | Viitattu=10.10.2008 | Kieli= {{en}}}}</ref> Aiemmin samana vuonna Ahtisaari oli vastaanottanut myös [[Unescon rauhanpalkinto|Unescon rauhanpalkinnon]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/ahtisaarelle-unescon-rauhanpalkinto(249276).ece| Nimeke = Ahtisaarelle Unescon rauhanpalkinto | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 2.10.2008 | Viitattu = 10.10.2008 }}{{404}}</ref> ja [[Geuzenpenning-mitali]]n.<ref name="kaleva_20080111" />
==Sukutausta==
Rivi 42:
Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa. Hänen isänsä Oiva Ahtisaari (1908–1976) oli armeijan palveluksessa. Martti Ahtisaaren äiti oli Tyyne Ahtisaari (o.s. Karonen, 1903–1967).<ref name="Iltis/27-28.6.2009"/>
Ahtisaari varttui [[Kuopio]]ssa varuskunnan [[kasarmi]]alueella,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160304220717/http://www.kassunkakarat.info/kuopiolaiset.html | Nimeke = Mitä Martti Ahtisaari kirjoittaa nuoruudestaan? | Tekijä = Heiskanen, Markku | Julkaisu = Kassunkakarat.info | Ajankohta =20.6.2007 | Viitattu = 11.11.2018}}</ref> jossa hänen isänsä toimi [[aliupseeri]]na.<ref name="men">{{Lehtiviite | Tekijä = Lipasti-Halonen, Marke | Otsikko = Rouva Eeva Ahtisaari: Luottakaa itseenne, suomalaiset | Julkaisu = Me Naiset| Ajankohta = 16.12.1994 | Numero = 51–52 | Sivut = | www = http://www.tpk.fi/ahtisaari/haastattelut/RH941216.menaiset.html | www-teksti = | Viitattu = 10.10.2008 }}{{404}}</ref> Kuopiossa Ahtisaari tapasi tulevan vaimonsa [[Eeva Ahtisaari|Eeva Hyvärisen]], joka oli tullut koulun takia kaupunkiin.<ref name="men" /> Ahtisaari kävi [[keskikoulu]]n loppuun [[Kuopion Lyseon lukio|Kuopion Lyseossa]]<ref name="keskik">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/kuopion-lyseo-onnittelee-martti-ahtisaarta(257087).ece | Nimeke = Kuopion Lyseon rehtori: Ahtisaari oli hyvä oppilas | Tekijä =Laitinen, Janne | Julkaisu = Savon Sanomat| Ajankohta = 10.10.2008| Viitattu = 10.10.2008}}{{404}}</ref> ja muutti isän työn vuoksi Ouluun vuonna 1952. Ahtisaari opiskeli [[Oulun Lyseon lukio]]ssa,<ref name="keskik" /> josta kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1956.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tpk.fi/ahtisaari/fin/puheet/yleisimmat_kysymykset.html | Nimeke = Mitä olen aina halunnut tietää presidentistä? | Julkaisu = Tasavallan presidentin kanslia | Viitattu = 12.8.2015}}</ref> Oulussa hän pelasi koripalloa [[Oulun NMKY (koripallo)|Oulun NMKY:n]] runkopelaajana.<ref name="ynni_historia" /> Ahtisaari suoritti asepalveluksensa aikana [[reserviupseerikoulu]]n, ja lähti opiskelemaan [[Oulun opettajakorkeakoulu]]un palvelusta seuranneen kesän aikaisen vänrikin tehtävän jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/37557-yllatys-ahtisaaren-menneisyydesta-oli-jaada-toihin-armeijaan | Nimeke =Yllätys Ahtisaaren menneisyydestä: oli jäädä töihin armeijaan | Julkaisu =uusisuomi.fi | Ajankohta =10.10.2008 | Julkaisija =Uusi Suomi Oy | Viitattu =25.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.finlandmission.ch/public/default.aspx?contentid=144760&nodeid=35468&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke =Nobel-palkinto antaa tunnustusta Ahtisaaren pitkälle uralle rauhantekijänä | Julkaisu =finlandmission.ch | Ajankohta =10.12.2008 | Julkaisija =Suomen suurlähetystö, Lontoo | Viitattu =25.3.2019}}</ref> Korkeakouluopinnoissaan Ahtisaari opiskeli kansakoulunopettajaksi ja valmistui vuonna 1959. Häntä luonnehdittiin yhdeksi Oulun opettajakoulutuksen tähdistä.<ref name="Iltis/27-28.6.2009"/> Ahtisaari toimi opettajana Oulussa [[Kastellin koulu|Oulunsuun kansakoulussa]] 1959–1960.<ref name=kb/> Hän liittyi myöhemmin kansainväliseen opiskelijajärjestö [[AIESEC]]iin, missä hän tunnisti kiinnostuksensa diplomaatin uralle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://theelders.org/article/frontlines-leadership-two-ex-presidents-part-one | Nimeke =The frontlines of leadership, from two ex-Presidents (part one) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = The Elders | Viitattu =27.10.2015 }}{{404}}</ref>
Ahtisaari ja Hyvärinen avioituivat vuonna 1968. Seuraavana vuonna syntyi heidän poikansa [[Marko Ahtisaari]].<ref name=kb/>
Rivi 84:
Ahtisaaren kauden huippukohta oli merkittävä osuus [[Kosovon kriisi]]n sovittelijana keväällä 1999.<ref name=kb/> Onnistuminen [[Kosovo]]ssa antoi entistäkin paremmat edellytykset Suomen historian ensimmäiselle EU-puheenjohtajuuskaudelle, joka alkoi saman vuoden heinäkuussa. Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari julkaisi Kosovon kokemuksistaan kirjan ''[[Tehtävä Belgradissa]]''.
Ahtisaari ei asettunut ehdolle jatkokaudelle, koska SDP:n ehdokkaaksi asettui muita ehdokkaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ahtisaari-milosevicilla-ja-venalaisilla-oli-kosovo-suunnitelma/1824576 | Nimeke = Ahtisaari: Milosevicilla ja venäläisillä oli Kosovo-suunnitelma | Julkaisu = MTV.fi | Ajankohta = 26.10.2000 | Viitattu = 12.8.2015}}</ref> Ahtisaari kertoi olleensa tyytyväinen ensimmäiseen kauteensa, mutta toivoi medialta anteeksipyyntöä hänestä luomastaan kuvasta.<ref>Suomen Sillan uutisviikko 45/1999: [http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0198.html Ahtisaari tyytyväinen kauteensa] {{404}}</ref> Ahtisaari arvosteli edeltäjäänsä Mauno Koivistoa siitä, että tämä palasi takaisin puolueensa jäseneksi presidentinviran päätyttyä. Ahtisaari sanoi kuitenkin kokevansa SDP:n ”henkisesti omaksi puolueekseen”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv3-n-haastattelu-ahtisaari-puolusti-optiotulojaan/1830788 | Nimeke = MTV3:n haastattelu: Ahtisaari puolusti optiotulojaan | Julkaisu = MTV.fi | Ajankohta = 20.10.2000 | Viitattu = 17.8.2015}}</ref>
=== Ahtisaaren nimittämät hallitukset ===
Rivi 106:
Presidenttikautensa jälkeen Martti Ahtisaari on toiminut merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. Heti presidenttikautensa päättymisen jälkeen keväällä 2000 Ahtisaari oli kolmen entisen eurooppalaisen valtionpäämiehen muodostamassa ”kolmen viisaan miehen” komiteassa, jonka oli tarkoitus pohtia EU:n niin sanottua Itävalta-boikottia.<ref name=kb/>
Vuonna 2000 Ahtisaari perusti [[Crisis Management Initiative]] -järjestön (CMI), jonka alaa on rauhanvälitys ja konfliktinratkaisu.<ref name="CMI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cmi.fi/fi/presidentti-ahtisaaren-toimisto/presidentti-ahtisaari | Nimeke = Presidentti Ahtisaari | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =CMI | Viitattu =29.10.2015 }}{{404}}</ref>
Martti Ahtisaari on julkisesti suositellut Suomea hakemaan [[Nato]]-jäsenyyttä. Hän puolusti Yhdysvaltain toimia [[Irakin sota]]a edeltäneessä kriisissä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2003/03/159756 Ahtisaari puolustaa Yhdysvaltain toimia] MTV3 16.3.2008 {{404}}</ref> Ahtisaari antoi Irakin sodan syttymisen jälkeen lausunnon: ”Tietäen, että noin miljoona ihmistä on tapettu Irakin hallinnon toimesta, minä en paljon niitä joukkotuhoaseita enää tarvitse.”<ref>1.8.2003, Helsingin Sanomat {{lähde tarkemmin}}</ref> Yhdysvallat oli perustellut sotaa [[Irakin joukkotuhoaseet|Irakin joukkotuhoaseilla]], joita ei kuitenkaan löytynyt. Historian professori [[Juha Sihvola]] katsoi, että Ahtisaari oli Irakin suhteen oikeassa siinä, ”että globaali oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoinen elämä ovat tärkeämpiä kuin kansallinen suvereenisuus”. Hän kiitteli myös presidentin kosmopoliitista ja realistista asennetta, mutta piti kuitenkin Ahtisaaren johtopäätöksiä Irakin sodan moraalisuudesta ”ällistyttävinä”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://arkisto.vihrealanka.fi/2003/33/kolumni.html | Nimeke = Oikeutettu sota ? | Tekijä =Sihvonen, Juha | Ajankohta =2003 | Julkaisu =Vihreä Lanka | Viitattu =28.10.2015 }}</ref>
Ahtisaari toimi YK:n Afrikan sarven erityislähettiläänä 2003–2005 ja ETYJ:n puheenjohtajan henkilökohtaisena Keski-Aasia-edustajana (2003–2004).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=138595&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Presidentti Martti Ahtisaarelle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ulkoasiainministeriö | Viitattu = 29.10.2015 }}{{404}}</ref>
Lokakuussa 2011 Ahtisaari kirjoitti [[Javier Solana]]n kanssa [[El País]] -lehteen mielipidekirjoituksen, jossa he suosittelivat Euroopan unionia tunnustamaan [[Palestiina (valtio)|palestiinalaisvaltion]].<ref>{{verkkoviite|Nimeke=Diez razones para el "sí" europeo|Ajankohta= 19.9.2011 |Osoite=http://www.elpais.com/articulo/opinion/razones/europeo/elpepiopi/20110919elpepiopi_5/Tes }}</ref>
Rivi 117:
=== Acehin rauhanneuvottelut ===
Vuonna 2005 Ahtisaari välitti [[Acehin rauhanneuvottelut|neuvotteluita]] Acehin itsenäisyysliikkeen [[GAM|GAM:n]] ja [[Indonesia]]n hallituksen välillä. GAM:n johtajille hän korosti neuvottelujen välittämisen ehtona, että nämä eivät voisi saavuttaa täyttä itsenäisyyttä. Kun ensimmäisissä Aceh-tapaamisissa oli alettu lukea julkilausumia, välittäjä piti osanottajille tiukan puhuttelun ja uhkasi lopettaa työnsä saman tien. Neuvottelut päättyivät lopulta rauhansopimukseen ja yli 30 vuotta kestäneiden [[Acehin konflikti|vihamielisyyksien]] raukeamiseen.<ref name="Iltis/27-28.6.2009"/> Rauhansopimus allekirjoitettiin Helsingissä 15. elokuuta 2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=64656&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Maailman tiedotusvälineet Acehin rauhansopimuksesta | Ajankohta = 19.8.2005 | Julkaisu = Ulkoasiainministeriön Mediakatsaukset | Viitattu =14.11.2015 }}{{404}}</ref>
=== Kosovon rauhanneuvottelut ===
Rivi 143:
==Tunnustuksia==
[[Tiedosto:Martti Ahtisaari Coat of Arms.svg|thumb|220px|Martti Ahtisaaren vaakuna.]]
Presidentti Martti Ahtisaari avasi 25. huhtikuuta 2008 nimeään kantavan [[Martti Ahtisaari Instituutti|instituutin]], Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics, [[Oulun yliopisto]]n taloustieteiden tiedekunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maigbe.fi/martti_ahtisaari_instituutti/taustaa | Nimeke = Taustaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Oulun yliopisto | Viitattu =31.10.2015 }}{{404}}</ref> Kevättalvella 2009 Ahtisaari sai 50 000 euroa CMI:n toimintaan ja [[Martti Ahtisaaren koulu|nimikkokoulun]] Kuopion [[Saaristokaupunki]]in. Jo aiemmin hänen kunniakseen oli nimetty koulut Namibiassa ja Sudanissa.<ref name="saima">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/ahtisaarelle-muhkea-lahjoitus/345094 | Nimeke = Ahtisaarelle muhkea lahjoitus Kuopiosta | Tekijä = Pietiläinen, Matti | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta =28.1.2009 | Viitattu =12.10.2009 }}{{404}}</ref> Ahtisaaren mukaan nimettiin 27. elokuuta 2009 aukio Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]]. [[Kuopion yliopisto]] vihki 2010 tohtoripromootiossaan Ahtisaaren yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi hänen maailmanrauhan hyväksi tekemästään työstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/ritva-liisa-pohjalainen-kuopion-yliopiston-kunniatohtoriksi/491422 | Nimeke = Ritva-Liisa Pohjalainen Kuopion yliopiston kunniatohtoriksi | Tekijä =Raatikainen, Merja | Julkaisu =Savon Sanomat | Ajankohta =12.10.2009 | Viitattu =12.10.2009 }}{{404}}</ref> Ahtisaarella on kunniatohtorin arvonimiä Suomen lisäksi [[Thaimaa]]sta, [[Argentiina]]sta, [[Venäjä]]ltä, [[Ukraina]]sta, [[Namibia]]sta ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]],<ref name=kb/> ja hän on yhteensä 19 yliopiston kunniatohtori.<ref name="ueff">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uef.fi/promootio/martti-ahtisaari | Nimeke = Promootio 2010: Martti Ahtisaari | Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto | Viitattu = 25.12.2009 }}{{404}}</ref> Reservissä hän on ylentynyt [[Kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]]n arvoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tata-vain-muutama-suomen-presidentti-on-kaynyt-armeijan/1893202 | Nimeke =Tiesitkö tätä – vain muutama Suomen presidentti on käynyt armeijan | Julkaisu =mtvuutiset.fi | Ajankohta =30.1.2012 | Julkaisija =MTV Oy | Viitattu =25.3.2019}}</ref>
[[Alankomaat|Alankomaalainen]] [[Geuzen-säätiö]] myönsi Ahtisaarelle 13. maaliskuuta 2008 arvostetun [[Geuzenpenning-mitali]]n (Geuzenpenning) hänen työstään kansainvälisten kriisien selvittäjänä. Mitalin luovutustilaisuus oli [[Vlaardingen]]in Suuressa kirkossa (Grote Kerk). Juhlassa oli läsnä myös kuningatar [[Beatrix]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geuzenpenning.nl/index.php?tekst_id=4&news_id=83&onderdeel2=83&lang=EN | Nimeke = Geuzen Medal 2008 for President Martti Ahtisaari | Tekijä = | Ajankohta = 2008 | Julkaisu = geuzenpenning | Viitattu =28.10.2015 }}</ref> 16. toukokuuta samana vuonna Ahtisaari sai [[Unesco]]n [[Félix Houphouët-Boigny -rauhanpalkinto|Félix Houphouët-Boigny -rauhanpalkinnon]], jonka arvo on 122 000 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/ahtisaari_sai_unescon_rauhanpalkinnon/5836991 | Nimeke=Ahtisaari sai Unescon rauhanpalkinnon | Ajankohta=17.5.2008 | Julkaisu=Yle Uutiset | Julkaisija= Yleisradio Oy | Viitattu=2.5.2015}}</ref>
Rivi 150:
=== Ahtisaari-päivät ===
Marraskuussa [[Martti (nimi)|Martin nimipäivän]] tienoilla vietetään vuosittain [[Suomen ulkoasiainministeriö]]n koordinoimia Ahtisaari-päiviä, joiden tarkoituksena on ”lisätä tietoa rauhanvälityksestä kaikilla yhteiskunnan tasoilla” ja ”tuoda rauhantyö ja sovittelu osaksi jokaisen arkipäivää käsittelemällä teemaa niin kouluissa, yleisötilaisuuksissa kuin asiantuntijatasollakin”.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.ahtisaaripaivat.fi/ahtisaari-paiva/|nimeke = Ahtisaari-päivät|julkaisu = |julkaisija = Ulkoasiainministeriö|viitattu = 15.1.2015 |ajankohta = }}{{404}}</ref> Ensimmäisiä Ahtisaari-päiviä vietettiin 16. marraskuuta 2011.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.ahtisaaripaivat.fi/arkisto/vuosi-2011/|nimeke = Ahtisaari-päivä 16.11.2011|julkaisu = |julkaisija = Ulkoministeriö|viitattu = 15.1.2015 |ajankohta = 16.11.2011}}{{404}}</ref>
===Martti Ahtisaari -luento===
Martti Ahtisaaren nimikkoluentoja on järjestetty Jyväskylässä vuodesta 2000 vuoteen 2015.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla-tietoa/julkaisut-ja-raportit/martti-ahtisaari-luento|nimeke=Martti Ahtisaari -luento|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-10-10|viitattu=2019-03-25|ietf-kielikoodi=fi}}{{404}}</ref> Luentoa järjestämässä ovat olleet [[Jyväskylä|Jyväskylän kaupunki]], [[Jyväskylän yliopisto]], Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto ry ja [[Keskisuomalainen]]. Perinne sai alkunsa, kun Suomen, Viron, Puolan, Liettuan ja Latvian tasavaltojen presidentit kokoontuivat presidentti Martti Ahtisaaren myötävaikutuksella Jyväskylässä [[Kylmä sota|kylmän sodan]] päättymisen kymmenvuotispäivänä 8. marraskuuta 1999 arvioimaan kansalaistilaisuudessa maidensa ja Euroopan näkymiä. Martti Ahtisaari -luennon puhujina on ollut koti- ja ulkomaisia valtiollisia johtajia, ja he ovat puheissaan käsitelleet pääasiassa valtioiden väliseen turvallisuuteen liittyviä teemoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/marttiahtisaari-luento | Nimeke =Martti Ahtisaari -luentoja vuodesta 2000 alkaen Jyväskylässä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 28.10.2015 }}</ref>
=== Palkinnot ===
Rivi 177:
<ref name="kaleva_20080111">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ahtisaarelle-geuzen-palkinto-ihmisoikeustyosta/293774/ | Nimeke =Ahtisaarelle Geuzen-palkinto ihmisoikeustyöstä | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta =11.1.2008 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy| Viitattu = 27.11.2013}}</ref>
<ref name="ynni_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ynni.fi/seura/historia/ | Nimeke =Historia – Muistinvaraisia virstanpylväitä Oulun Ynnin koripallotaipaleelta | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Oulun NMKY ry | Viitattu =13.8.2015 }}{{404}}</ref>
}}
Rivi 194:
* [http://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/kriisien-ratkoja-martti-ahtisaari Ylen Elävä arkisto: Kriisien ratkoja Martti Ahtisaari]
* [http://yle.fi/uutiset/nobel-komitean_perustelut_ahtisaaren_palkitsemiselle/6114678 Nobel-komitean perustelut Ahtisaaren palkitsemiselle] Yle Uutiset. 10.10.2008
* [http://nobelpeaceprize.org/en_GB/laureates/laureates-2008 Nobel Peace Prize 2008] {{404}}Martti Ahtisaari
* [http://nobelpeaceprize.org/en_GB/laureates/laureates-2008/announce-2008/ The Nobel Peace Prize for 2008 to Martti Ahtisaari] {{404}} Announcement The Norwegian Nobel Committee, Oslo 10.10.2008
* [http://www.oubs.fi/suomi/ohjelma/10689 Presidentti Ahtisaaren haastattelu TKK:lla] {{404}} OUBS 4.2.2009
* [http://www.iltalehti.fi/julkkisarkisto/201003110095451_ju.shtml Iltalehden Julkkislista: Martti Ahtisaari]
|