Ero sivun ”Nuolisiipi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
Varhaisimmat esimerkit nuolisiivestä ovat [[J. W. Dunne]]n kehittämiä koneita ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]].<ref name="fsw">{{Verkkoviite | osoite = https://www.flyingmag.com/why-are-wings-swept | nimeke = Why Are Wings Swept? | julkaisija = Flying | tekijä = Peter Garrison | ajankohta = 24.1.2009 | viitattu = 7.4.2019}}</ref> [[Toinen maailmansota|Toiseen maailmansotaan]] mennessä siipi oli tyypillisesti suora.<ref name="fsw" />
Alhaisilla nopeuksilla (alle 400 solmua) [[ilmanvastus]] kasvaa ennakoidusti, mutta nopeuden kasvaessa [[Iskuaalto|iskuaallot]] lisääntyvät.<ref name="fsw" /> Iskuaallot nostavat ilmanvastusta erittäin nopeasti.<ref name="fsw" /> Nopeutta, jossa iskuaallot ilmenevät, kutsutaan "kriittiseksi Mach-numeroksi", jonka jälkeen nopeuden kasvattaminen tarvitsee huomattavan suurta moottoritehon lisäystä.<ref name="fsw" /> Toinen tapa vähentää iskuaaltoja on tehdä siivestä ohuempi, mutta siivellä käytännön rajoitukset miten ohuet niistä voidaan tehdä.<ref name="fsw" />
[[Natsi-Saksa]] alkoi kehitellä toisen maailmansodan loppuvaiheissa nuolisiipeä [[sotilaslentokone]]isiinsa. Ensimmäinen tutkimustyön tulos oli nopea [[suihkuhävittäjä]] [[Me-262]], jonka siipien kärjet olivat taaksepäin kallistetut. Kone kykeni n. 850 km/h nopeuteen, siinä missä potkurihävittäjien nopeuskatto oli n. 700 km/h.
| |||