Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1951” versioiden välillä

Vaaleihin valmistauduttaessa päähallituspuolueet [[Maalaisliitto]] ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]] kävivät maataloustuottajien ja kaupunkilaiskuluttajien välistä tulonjakotaistelua. Vaalikamppailun tärkein vedenjakaja kulki kuitenkin SDP:n sisällä ja yksittäisistä ehdokkaista vaalien päätähdeksi nousi [[Väinö Tanner]]. Ulkoministeri [[Åke Gartz]] vaati keväällä 1951 SDP:n puheenjohtajaa [[Emil Skog]]ia estämään Tannerin paluun eduskuntaan. Tähän Skog vastasi tylysti, että jos nyt estetään Tannerin ehdokkuus ulkopoliittisista syistä, seuraavissa vaaleissa voitaisiin estää kenen muun ehdokkuus tahansa. Vaalien voittaja oli [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]], jonka äänimäärä lisääntyi lähes 16&nbsp;000:lla ja eduskuntapaikkojen määrä viidellä. Politiikan tarkkailijoiden mukaan nyt maksettiin [[Fagerholmin I hallitus|Fagerholmin ensimmäisen hallituksen]], [[Arabian lakko|Arabian mellakoiden]] ja [[Kemin kapina]]n sekä [[Suomen presidentinvaali 1950|vuoden 1950 presidentinvaalin]] jälkilaskut. Äänestysaktiivisuus jäi yli kolme prosenttiyksikköä heikommaksi kuin vuonna 1948.<ref> Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 196. Helsinki: Otava, 1987.</ref>