Wikipedia

Ero sivun ”Vesilasi (liuos)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ehkä tarpeeton
lähteistetty ja hieman laajennettu
Rivi 4:
| cas = 6834-92-0
| kuva = Sodium silicate.png
| kaava = [[Natrium|Na<sub>24</sub>]][[Silikaatti|SiO<sub>34</sub>]]
| moolimassa = 122,06&nbsp;g/mol
| ulkomuoto = väritön kiinteä aine
Rivi 13:
}}
 
'''Vesilasi''' on [[natrium]][[silikaatti|silikaattien]] väkevä liuos. Se sisältää varsinkinpääasiassa [[ortosilikaatti|natriumortosilikaattia]] (Na<sub>4</sub>SiO<sub>4</sub>), jamutta natriummetasilikaattiatodennäköisesti liuoksessa on ortosilikaatti-ionin ohella muitakin silikaattianioneja kuten [[metasilikaatti]]- (NaSiO<sub>3</sub><sup>-</sup>), disilikaatti- (Si<sub>2</sub>O<sub>5</sub><sup>2-</sup>) ja polymetasilikaatti-ioneja ((SiO<sub>3</sub>)<sub>n</sub><sup>2n-</sup>).<ref name=Kemia>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie | Nimeke = Kemia | Sivu = 333 | Luku = Silikaatit | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1993 | Tunniste = 951-1-10136-6}}</ref> Sitä voidaan valmistaa antamalla [[kvartsi]]n reagoida väkevän [[natriumhydroksidi]]liuoksen kanssa., jolloin reaktio tapahtuu seuraavasti:
 
:4 [[natriumhydroksidi|NaOH]] + [[piidioksidi|SiO<sub>2</sub>]] => Na<sub>4</sub>SiO<sub>4</sub> + 2 [[vesi|H<sub>2</sub>O]].<ref name=Kemia />
Vesilasi on varsin jäykkäliikkeistä eli sillä on suuri [[viskositeetti]]. Liuos on [[happamuus|emäksinen]], koska silikaatti-ionit reagoivat veden kanssa [[emäs|emäksinä]] muodostaen [[hydroksidi]]-ioneja (OH<sup>−</sup>). Vesilasi reagoi helposti [[happo]]jen kanssa, jolloin syntyy [[piihappo]]a, joka veteen liukenemattomana saostuu [[geeli]]mäisenä.▼
 
▲Vesilasi on varsin jäykkäliikkeistä eli sillä on suuri [[viskositeetti]]. Kaupassa se esiintyykin tavallisesti paksuna hyytelömäisenä liuoksena.<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso fokus, 7. osa (Sv–Öö) | Sivu = 4515 | Luku = Vesilasi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1974 | Tunniste = ISBN 951-1-01521-4}}</ref> Liuos on [[happamuus|emäksinen]], koska silikaatti-ionit reagoivat veden kanssa [[emäs|emäksinä]] muodostaen [[hydroksidi]]-ioneja (OH<sup>−</sup>).<ref name=Laaksovirta>{{kirjaviite | Tekijä = Eero Laaksovirta | Nimeke = Keskikoulun kemia | Sivu = 111 | Luku = Piihappo ja silikaatit | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972}}</ref> Vesilasi reagoi helposti [[happo]]jen kanssa, jolloin syntyy [[piihappo]]a, joka veteen liukenemattomana saostuu [[geeli]]mäisenä.<ref name=Laaksovirta />
Vesilasia käytetään [[liima]]na ja [[kitti]]nä. Sitä käytetään myös puuesineiden päällystämiseen niiden suojaamiseksi [[palaminen|palamiselta]]. Kun vesilasiin lisää oikeassa suhteessa [[etanoli]]a, voi valmistaa [[Superpallo|superpalloja]]. Tämä on tyypillinen polymeerikemian koe yläkoulussa ja lukiossa. Näin tehty superpallo kuitenkin menettää nopeasti muotonsa ja kimmoisuutensa.▼
 
▲Vesilasia käytetään muun muassa paperin liimaukseen sekä sideaineena [[liima|liimoissa]]na ja [[kitti|kiteissä]]nä<ref name=Fokus />. Sitä käytetään myös puuesineiden ja kankaiden päällystämiseen niiden suojaamiseksi [[palaminen|palamiselta]]<ref name=Fokus />. Lisäksi sitä käytetään [[muna|munien]] säilöntään sekä lisäaineena [[pesuaine]]issa.<ref name=Fokus /> Kun vesilasiin lisää oikeassa suhteessa [[etanoli]]a, voi valmistaa [[Superpallo|superpalloja]]. Tämä on tyypillinen polymeerikemian koe yläkoulussa ja lukiossa. Näin tehty superpallo kuitenkin menettää nopeasti muotonsa ja kimmoisuutensa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kemianluokka.fi/files/Superpallo_opettaja.pdf | Nimeke = Superpallo, opettajan ohje | Julkaisija = Kemianluokka Gadolin | Viitattu = 5.4.2019}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
{{tynkä/Kemia}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesilasi_(liuos)”