Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Media ja viestintä: Maininta ilmaisjakelulehdestä |
|||
Rivi 82:
== Historia ==
Pietarsaaren emäpitäjä [[Pedersören kunta|Pedersöre]] satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen [[Pohjanmaa]] oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, [[Mustasaari|Mustasaareen]] ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet [[Vöyri]]ltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-[[Ruotsi]]sta [[Häme]]eseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna [[1348]].
Rivi 94:
Kreivi Jacob De la Gardie syntyi Tallinnassa 30 kesäkuuta vuonna 1583 ja kuoli Tukholmassa 12. elokuuta vuonna 1652. De la Gardie oli myös sotapäällikkö ja hän johtikin Ruotsin armeijaa vuosina 1608–1613. De la Gardie sai lempinimekseen "Laiska-Jaakko", koska hänen johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Jacob De la Gardien vaimo Ebba Brahe syntyi 16. maaliskuuta 1596 Lejerholmissa. He saivat yhteensä 14 lasta, joista seitsemän kuoli nuorena. Ebba Brahe kuoli reilu 20 vuotta miehensä kuoleman jälkeen Tukholmassa, 5. tammikuuta vuonna 1674.
Pietarsaaren ensimmäisen koulu aloitti vuonna 1654.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Piispa Gezelius vihki kaupungin ensimmäisen kirkon helmikuussa 1691. Siihen asti pietarsaarelaiset olivat käyneet Pedersören kirkossa. Nykyisessä kirkossa riippuva kauppias Olof Gallen lahjoittama votiivilaiva, on peräisin vanhasta kirkosta. Pietarsaarella ja Pedersörellä oli yhteinen papisto vuoteen 1908 asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Vanhimman tunnetun kartan Pietarsaaren maista laati maanmittari Jonas Gädda vuonna 1693.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna [[1680]] maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, [[Oulu]]un ja [[Uusikaarlepyy|Uuteenkaarlepyyhyn]]. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. [[Isoviha]]n tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen [[tapulikaupunki|tapulioikeuden]] vuonna [[1765]] ja täydellisen vuonna [[1793]]. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. [[Tervakauppa|Tärkein vientitavara]] oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin [[terva]].
Vuonna 1754 perustettiin pikiruukki lähelle satamaa, ja vuonna 1762 ryhmä kaupunkilaisia perusti tupakkakehräämön, josta on myöhemmin muodostui [[Strengbergin tupakkatehdas]].
Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa [[Hercules (parkki)|Hercules]]-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna [[1859]].▼
▲Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaari oli maamme suurin laivojen tuottaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref> Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa [[Hercules (parkki)|Hercules]]-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna [[1859]].
[[Kuva:Jakobstad Skata 1.jpg|left|thumb|220px|Skata]]
Rivi 106 ⟶ 114:
Suomen kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg]] syntyi Pietarsaaressa vuonna [[1804]]. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria o.s. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.
Pietarsaaren ensimmäinenkansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. Otto Malm lahjoitti rahaa koulurakennusta varten, ja se rakennetaan hänen vaimonsa Maria Malmin muistoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun Otto Malm hankki kaksi puhelinta vuonna 1873. Toisen hän asennutti konttoriinsa Malmin taloon ja toisen konttoriinsa höyrysahalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet, ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Strengbergin tupakkatehtaaseen hankittiin höyryllä toimiva generaattori vuonna 1889. Tehdas oli Pietarsaaren ensimmäinen, jossa oli sähkövalot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.
Malmin sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.
| |||