Ero sivun ”Nukkuminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kirjallisuus: +kirja, kohta sisältöä
→‎Nukkumisen vaikutus aivoihin: oppimisesta ja muistamisesta
Rivi 32:
 
===Aivojen aktiivisuus===
Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi [[GABA|GABA-välittäjäaineen]] vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota.<ref name=”carter-uni”>Carter ym. 2016, s. 184–185.</ref>
 
===Muisti ja oppiminen===
Uni edistää uusien asioiden [[Oppiminen|oppimista]] sekä etukäteen että oppimisen jälkeen.<ref>Walker 2019, s. 127.</ref>
 
Valvetilassa uudet asiat tallettuvat [[Hippokampus|hippokampukseen]] tiedon väliaikaiseen varastoon. NREM-unessa aivot varastoivat ja vahvistavat uusia tosiasiahavaintoja ja taitoja. REM-unessa aivot kytkevät uudet ainekset toisiinsa ja kaikkiin aikaisempiin kokemuksiin. Unen aikana aivoissa tapahtuu sähköistä tiedonsiirtoa, jossa hippokampukseen tallentuneet tosiasioita koskevat muistijäljet siirtyvät [[Aivokuori|aivokuorelle]] pitkäkestoiseen tallennustilaan. Siirto tapahtuu unisukkuloiden purskahduksissa 100–200 millisekunnin välein. Tämän siirron jälkeen hippokampus vapautuu uuden tiedon säilytystä varten ja yksilön kyky omaksua uutta informaatiota elpyy. Muistikyky kohentuu yön aikana sitä paremmin, mitä enemmän unisukkuloita yksilö kokee.<ref>Walker 2019, s. 127–130.</ref>
 
Oppimisen jälkeen uni varmistaa että opitut asiat tallentuvat aivoihin pysyvästi eli konsolidoituvat, jolloin ne löytyvät pitkänkin ajan kuluttua. Muistisisältö tallentuu pääasiassa alkuyön NREM-unen aikana kun hitaat aivoaallot ja unisukkulat siirtävät muistijälkipaketit hippokampuksesta aivokuorelle. Muistijälkien vakiinnuttamista voi tapahtua 20 minuutinkin päiväunessa, kunhan se sisältää riittävästi NREM-unta.<ref>Walker 2019, s. 131–134.</ref>
 
Aivoissa tapahtuu unessa myös muistisisällön valintaprosessi, jossa aivoista poistuu sellaista informaatiota, jota ei ole tarpeen säilyttää.<ref>Walker 2019, s. 140–141.</ref>
 
Myös taitomuisti eli lihasmuisti toimii unen aikana ja tallentaa päivän aikana harjoitellut taidot aivoihin. Tätä motoristen taitojen oppimista tapahtuu etenkin NREM-unen 2. asteessa unen kahden viimeisen tunnin aikana, kun unisukkuloita esiintyy paljon.<ref>Walker 2019, s. 142–148.</ref>
 
REM-unen aikana aivot kokeilevat ja rakentavat yhteyksiä laajojen informaatiokertymien välille. Tämä tuottaa uusia mielleyhtymiä ja vaikuttaa ihmisen luovuuteen ja kykyyn ratkaista ongelmia.<ref>Walker 2019, s. 152–153.</ref>
 
===Vaikutus immuunipuolustukseen===
Rivi 44 ⟶ 57:
Elimistö tuottaa nukkuessa kivun tunnetta vähentäviä ja hyvää oloa aikaansaavia [[Endorfiini|endorfiineja]].<ref>[http://kuntoplus.fi/hyvinvointi/enemman-iloa-arkeen Kunto plus nro 3/2009.]</ref>
 
===Hermosolujen karsinta===
===Vaikutus muistin toimintaan===
 
Unen aikana aivoista karsiutuu tarpeettomia hermosolujen välisiä liitoksia eli synapseja ja uusia syntyy tilalle. Joistain tutkimuksista on saatu myös viitteitä siitä, että unen aikana saattaisi syntyä kokonaan uusia hermosoluja.<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 16. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>