Ero sivun ”Kunniaritarikunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
p wl |
||
Rivi 6:
Nimitys ritarikunta tarkoittaa alkujaan [[ristiretki]]en aikaan ([[1100-luku]]) perustettuja [[hengelliset ritarikunnat|hengellisiä ritarikuntia]], joiden tehtävänä oli suojella pyhiinvaeltajia. Sellaisia olivat esimerkiksi [[Temppeliherrat]], [[Johanniitat]] ja [[Saksalainen ritarikunta]].
1300-luvulla alkoi [[Eurooppa]]an syntyä myös maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat [[aateli]]smiehiä jäseniksi. Nämä olivat osa vallankäyttöä. Varhaisin ja ehkä tunnetuinkin näistä oli [[Sukkanauharitarikunta]] [[Englanti|Englannissa]]. Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat [[Kultainen talja (ritarikunta)|Kultaisen taljan ritaristo]] [[Burgundi]]ssa sekä [[valakia]]lainen [[Lohikäärmeen ritarikunta]]. Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista [[romantiikka]]a ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivät luoda tiiviitä henkilökohtaisia siteitä itsensä ja aateliston välille.
Nykyiset kunniaritarikunnat ovat vain nimellisesti yhdistyksiä.<ref>Iso tietosanakirja, 11. osa (Renqvist-Sielutiede), art. Ritarikunta, Otava 1937</ref> Niiden käytännössä ainoana toimintamuotona on ritari- eli [[kunniamerkki]]en myöntäminen ansioituneille henkilöille, joita ritarimerkin saatuaan pidetään ritarikunnan jäseninä. Ritarikuntien johtajasta käytetään nimitystä ''suurmestari'', ja tavallisimmin sellaisena toimii valtion päämies, joka myös päättää, kenelle ritarimerkki myönnetään. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkästään sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.
| |||