Ero sivun ”Guillaume de Nogaret” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
p kh |
||
Rivi 8:
Nogaret’n suku ylläpiti pientä perintötilaa Nogaret’n kylässä lähellä Saint-Felix-de-Caramania, joka on nykyisin [[Saint-Felix-Lauragais]]. Perheen nimi tulee tästä kylästä. Guillaume de Nogaret’n isä oli kotoisin Toulousesta ja hänet tuomittiin kerettiläisenä [[Albigenssiristiretki|albigenssiristiretkien]] ([[1208]]—[[1229]]) yhteydessä.
Nogaret’n lapsuudesta ja nuoruudesta tiedetään hyvin vähän. Hän opiskeli lakia [[Montpellier’n yliopisto]]ssa ja hänestä tuli yliopiston [[Roomalainen oikeus|roomalaisen oikeuden]] professori vuonna [[1297]]. Näinä uransa varhaisvuosina Guillaumen ura noudatteli Etelä-Ranskan muiden oikeustiedettä opiskelleitten nuorten uraa, joka jakautui kahden eri toimintamallin välillä. Hän opetti oikeustiedettä omassa opinahjossaan, Montpellier’n yliopistossa ja samalla hän toimi erilaisten juridisten asioiden neuvonantajana mitä
Vuonna [[1293]] Nogaret astui Filip IV Kauniin palvelukseen ja hänestä tuli ylituomari (juge-mage) Beaucaire-Nîmesin tuomiokuntaan kahden vuoden ajaksi. Tehtävä oli vaativa ja vastuu suuri; siinä vaadittiin tarkkaa oikeudentajua ja oikeutta, sillä kyseessä oli yksi valtakunnan tärkeimmistä tuomiokunnista.{{lähde}}
Rivi 16:
Vuoden [[1295]] lopulla Nogaret tuli kuninkaan palvelukseen [[Pariisi]]in. Tällöin hän toimi vuoteen 1301 tai 1302 saakka rikostutkijana Champagnessa ja muissa valtakunnan itäisen osan maakunnissa. Samaan aikaan hänet hyväksyttiin jäseneksi joihinkin valtakunnan keskeisiin instituutioihin: parlamenttiin, jossa hän vaikutti vuodesta [[1298]] lähtien, sekä kuninkaan neuvostoon, missä hänen jäsenyydestään on todisteita aina vuodesta [[1300]] lähtien.
Nogaret’n vastuulliset tehtävät lisääntyivät vuosisadan vaihteesta lähtien. Hän oli tosiasiassa
Vuosisadan vaihteesta oli peräisin Nogaret’n kiinnostus kirkollisiin asioihin.{{lähde}} Tämä tapahtuu aluksi kulisseissa kuten Languedocin uskonnollisten mellakoiden yhteydessä ja Bernard Saisset’n, piispa joka vaati Philip IV Kauniin eroa, tapauksessa. Myöhemmin hän nousi julkisuuteen, kun hän vuonna [[1303]] kuuluisassa puheessaan toi esiin paavi [[Bonifatius VIII]] rikokset. Nogaret kutsui paavia muun muassa kerettiläiseksi ja väitti hänen syyllistyneen [[simonia]]an eli kirkollisten virkojen hankkimiseen rahalla<ref name="Britannica" />. Tällöin Guillaime de Nogaret’n nimi liitettiin lopullisesti ja pysyvästi paavin ja kuningas Filip IV Kauniin välirikkoon. Jo aiemmin vuonna [[1300]] Nogaret oli lähetetty paavin luokse{{Lähde}}, jossa hän luovutti maalauksellisen ja suuresti väritetyn selontekonsa.
Rivi 22:
=== Tapaus Bonifatius VIII ===
Nogaret’n todellinen nousu kuninkaan läheiseksi voidaan
Nogaret matkusti pian [[Italia]]an Filip IV:n valtuuttamana ja otti yhteyttä Bonifatiuksen vihollisiin Italiassa. Yhdessä näiden liittolaisten kanssa Nogaret matkusti Anagniin [[7. syyskuuta]] [[1303]] ja vangitsi paavin, joka oli aikeissa julistaa Filipin kirkonkiroukseen seuraavana päivänä. Äkillinen kansannousu kuitenkin pakotti heidät vapauttamaan Bonifatiuksen parin päivän päästä ja pakenemaan.<ref name="Britannica" />
| |||