Ero sivun ”Elokuvavuosi 1987” versioiden välillä

''Helsingin Sanomien'' [[Helena Ylänen]] piti tammikuun 1988 alussa edellisen vuoden tärkeimpänä ulkomaisena elokuvaensi-iltana Suomessa Tarkovskin ''[[Uhri (elokuva)|Uhria]]'' ja sanoi Helsingissä esitetyn vuoden mittaan myös muita vahvoja neuvostoliittolaistuotantoja: [[Konstantin Lopušanski]]n ''[[Kuolleen miehen kirjeet]]'' (1986), [[Gleb Panfilov]]in ''[[Teema (elokuva)|Teema]]'' ja [[Tengis Abuladže]]n ''[[Katumus (elokuva)|Katumus]]''. Myös [[Mikael Fränti]] nosti suosikikseen ''Uhrin'' ja kymmenen parhaan joukkoon myös [[Nikita Mihalkov]]in ''[[Mustat silmät (vuoden 1987 elokuva)|Mustat silmät]]''. Sekä Ylänen että Fränti pitivät vuoden parhaana suomalaisensi-iltana Aki Kaurismäen elokuvaa ''[[Hamlet liikemaailmassa]]''.<ref name=hs1988/>

Vuoden kohutuimmaksi ensi-illaksi hänYlänen nosti Oliver Stonen ''[[Platoon]]in'', ja amerikkalaiselokuvien heikentyneestä tarjonnasta hän mainitsi lisäksi [[David Byrne]]n ohjauksen ''[[True Lies]]'', [[Jonathan Demme]]n ''[[Vaarallinen tyttöystävä|Vaarallisen tyttöystävän]]'' sekä Byrnen ja Demmen yhteistyönä syntyneen konserttitaltioinnin ''[[Stop Making Sense]]''. Eurooppalaisten elokuvien parhaiksi ensi-illoiksi Ylänen nimesi [[Marco Bellocchio]]n ''[[Paholainen ruumiissa|Paholaisen ruumiissa]]'' ja [[Derek Jarman]]in ''[[Caravaggio (elokuva)|Caravaggion]]''.<ref name=hs1988>{{Lehtiviite | Tekijä =Ylänen, Helena | Otsikko =Hauskoja popfilmejä ja ikävää taidetta | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1988-01-02| Sivut =20 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1988-01-02/20 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>