Ero sivun ”Osmo Jussila” versioiden välillä

'''Osmo Tapio Jussila''' (s. [[14. maaliskuuta]] [[1938]] [[Haukipudas]] – [[15. maaliskuuta]] [[2019]])<ref>KukaMatti kukinKlinge: on[https://www.hs.fi/paivanlehti/01042019/art-2000006052711.html 2005,Osmo OtavaJussila 20041938–2019] (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.</ref> onoli suomalainen [[Poliittinen historia|poliittisen historian]] tutkija, joka on erikoistunuterikoistui [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n sekä Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] suhteisiin ja Suomen [[Suomen suuriruhtinaskunta|autonomian ajan]] historiaan, erityisesti hallintohistoriaan. Jussila toimi [[Helsingin yliopisto]]n poliittisen historian apulaisprofessorina vuosina 1980–1983 ja [[professori]]na 1983–2001.

Jussilan mukaan historiaa on kirjoitettava menneisyydestä nykyaikaan, ei [[Determinismi|deterministisesti]] myöhemmän ajan kurkistusikkunasta, esimerkiksi [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäisyydestä]] tarkastellen. Hän on kirjoittanutkirjoitti useita kirjoja, jotka käsittelevät aikaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnasta]] [[Toinen maailmansota|sotien]] jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Teoksissaan ''Venäläinen Suomi'' ja ''Terijoen hallitus'' Jussila osoitti, että Venäjän suhtautuminen Suomeen vastasi sen suhtautumista muihin reuna-alueisiin ja naapurimaihin. [[OttoTerijoen Wille Kuusinenhallitus|O.Terijoen W. Kuusisenhallituksen]] hallituksen muodostaminen noudatti mallia, jota käytettiin, kun Neuvostoliittoon pyrittiin liittämään uusia alueita. Teoksessaan ''Suomen tie 1944–1948'' Jussila piti arveluja [[Suomen kommunistisen puolueen vallankaappaushanke 1948|kommunistien vallankaappaussuunnitelmasta]] niin sanottuina [[Vaaran vuodet|vaaran vuosina]] arkistolöytöjen perusteella liioiteltuina.

''Suomen hallintohistoriaan'' Jussila on laatinutlaati [[ministerivaltiosihteeri]]n ja [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernöörin]] kanslioita käsittelevän luvun. Hallintohistoriallisissa tutkimuksissaan Jussila on korostanutkorosti [[Aate|aatteiden]] merkitystä [[historia]]n liikkeelle panevana voimana. [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivien]] aikaan Suomi oli [[maakunta]] mutta kehittyi vähitellen [[valtio]]ksi. [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja Suomen johtavat virkamiehet ja politiikan toimijat tulkitsivat Suomen [[autonomia|autonomista]] asemaa hyvin eri tavoin. Porvoon valtiopäiviä Jussila on käsitellyt myös teoksissa ''Maakunnasta valtioksi'' ja ''Suomen historian suuret myytit''. Erityisen tarkasti hän on niissä pureutunut 1800-luvun lopulla rakennettuun käsitykseen, että Suomen valtio olisi syntynyt Porvoon valtiopäivillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Osmo Jussila| Nimeke = Suomen historian suuret myytit| Vuosi = 2007| Sivu = 101–105| Selite = Vuoden 2007 teoksessa Jussila myöntää menneensä itsekin lankaan Maakunnasta valtioksi -teoksen pohdinnoissa käyttäessään yhdistysakti-termiä Suomen Venäjään liittämisestä| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 978-951-0-33103-3| Viitattu = 13.4.2014 }}</ref>

[[Luokka:SuomalaisetVuonna politiikan1938 tutkijatsyntyneet]]