Ero sivun ”Sisu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo luonteenpiirteestä. Katso sanan muista merkityksistä [[Sisu (täsmennyssivu)|täsmennyssivulta]].}}
[[Kuva:Sisumonumentti.JPG|thumb|”Suomalaisen sisun monumentti” tunturin huipulla [[Hetta–Pallas-vaellusreitti|Hetta–Pallas-vaellusreitin]] varrella, syksyllä 2010]]
'''Sisu''' on
Sisun käsite on osa [[suomalaiset|suomalaista]] kansallisidentiteettiä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Halonen, Tero & Aro, Laura (toim.) | Nimeke=Suomalaisten symbolit | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-796-394-7}}</ref>. Käsitys, että suomalaiset ovat pitkälti luonnonolojen vuoksi sisukkaampia kuin useimmat muut kansat, tuli laajalti tunnetuksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mihin vaikutti erityisesti suomalaisten kestävyysjuoksijoiden suuri menestys [[olympialaiset|olympialaisissa]] ja muissa kansainvälisissä urheilukilpailuissa.<ref>Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti), art. Sisu, Otava 1937</ref> Entistäkin tunnetummaksi käsite suomalainen sisu tuli sittemmin [[talvisota|talvisodan]] aikana. Ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat ja toimittajat selittivät, että sana sisu kuvasi parhaiten Suomea. New York Times -lehti kirjoitti sisusta: "sisu-sana oli ihmeellisin heidän sanoistaan."<ref>Hudson Strode,"SISU", A Word That Explains Finland, The New York Times 14.1 1940</ref>.
|