Ero sivun ”Keskustelu:Tapahtumahorisontti” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yoxxa (keskustelu | muokkaukset)
Yoxxa (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
== Mitä mieltä olisitte sivusta tällaisena ==
 
*** Poistin tekstihahmotelman ***
 
<small>Tapahtumahorisontti on aika-avaruuden teoreettinen rajapinta, jonka takaa valo ei staatisessa symmetrisesti kaareutuneessa aika-avaruudessa kykene täysin pakenemaan. Tunnetuin esimerkki on musta aukko, joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän etäisen tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä. Rajapinnassa pakonopeus vastaa valon nopeutta. Koska minkään kappaleen nopeus ei maailmankaikkeudessa voi nousta yli valon nopeuden, rajapinnan ulkopuolella mahdollisesti käväisevät hiukkaset tulevat gravitaation vaikutuksesta palaamaan takaisin. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin mustan aukon vaikutusalueelta pakeneminen on vielä mahdollista. Mustaan aukkoon putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä.
 
Jos fyysinen kappale tai ihminen ohittaisi tapahtumahorisontin, se ei ehkä havaitsisi sitä, koska tapahtumahorisontti on matemaattinen rakennelma. Putoaja voisi ehkä havaita valonsäteitä, jotka lähtivät alkuperäisen tapahtumahorisontin takaa ja olisivat palanneet aikanaan takaisin aukkoon. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisontin ohittanut kappale näkyy punertavampana ja himmeämpänä ja näyttää hidastuvan paikalleen lähestyessään tapahtumahorisonttia.
 
Mustan aukon tapahtumahorisontin sisällä on toinen horisonttipinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota (näennäishorisontti, apparent horizon). Sen rajaamassa alueessa valo ei voi edetä lainkaan ulospäin, jonka vuoksi alue on putoajan havaittavissa. Teoreettisessa tasaisessa aika-avaruudessa näennäishorisontti voi olla aivan tahtumahorisontin sisäpinnalla, käytännössä mustan aukon ulkopuolella lähitäisyydellä oleva massa voi aiheuttaa tapahtumahorisontin laajenemisen ulommas näennäishorisontista. Erittäin usein nämä pinnat mielletään yhdeksi ja samaksi tapahtumahorisontiksi vaikka ne määritystensä mukaan ovat eri pintoja.
 
Tapahtumahorisontti voi ainakin teoriassa syntyä myös tasaiseen aika-avaruuteen ilman mustaa aukkoa ja siihen liittyvää keskussingulariteettia jos riittävän suuri pallopinnan muotoinen massapilvi tiivistyy juuri laskennallisen tapahtumahorisonttinsa sisäpuolelle. Tällöin tapahtumahorisontin sisällä vallitsisi normaali tasainen aika-avaruus jossa valo kulkisi normaalisti ja voisi käväistä tapahtumahorisontin ulkopuolellakin, mutta palaisi gravitaation vaikutuksesta takaisin.
 
Teoreettinen tapahtumahorisontti on Schwarzschildin säteen etäisyydellä mustan aukon keskipisteestä. Esimerkiksi Auringolle tämä on noin 3 km; Auringon massa pitäisi tunkea tämän rajan sisäpuolelle, jotta Auringosta tulisi musta aukko.[1] Todellisessa aika-avaruudessa tapahtumahorisontin sijaintia ei voida määrittää, koska se edellyttäisi lähtevien valosäteiden äärettömyyteen pakenemisen tai pakenemattomuuden toteamista, mikä on mahdotonta missään rajallisessa ajassa. Koska putoajakaan ei voi sitä havaita, on esitetty epäilyjä sen olemassaolosta mitenkään muutoin kuin pelkästään laskennallisena suureena.
 
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin, että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi sellaisenaan tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin Stephen Hawking pyörsi kantansa ja oli sitä mieltä, että mustan aukon sisältämä informaatio voi palata universumiin vain tunnistamattomaksi muuttuneessa muodossa.</small>
----
[[Käyttäjä:Yoxxa|Yoxxa]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Yoxxa|keskustelu]]) 22. maaliskuuta 2019 kello 15.58 (EET)
Palaa sivulle ”Tapahtumahorisontti”.