Ero sivun ”Aurinko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvia ja kuvatekstejä |
→Kulttuurissa: aurinkosuuntauksista lyhyesti |
||
Rivi 133:
[[Kuva:Sun god Ra2.svg|thumb|120px|[[Ra]], muinaisten egyptiläisten auringonjumala.]]
Aurinkoa on monessa kulttuurissa [[Auringonpalvonta|palvottu jumalana]] joko sellaisenaan tai ihmisen tai jonkin eläimen hahmoisena.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 1, A–din | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-35-6640-4}}</ref> Auringon katsottiin olevan läheisissä tekemisissä arkielämän kanssa ja vaikuttavan ihmisten elämään. Aurinkoa palvottiin suurena Isänä samalla kun [[Kuu]]ta palvottiin suurena Äitinä. Muun muassa Lähi-idässä Aurinkoa palvottiin entisaikaan yleisesti, ja [[Muinaisen Egyptin mytologia|Muinaisen Egyptin uskonnossa]] Auringon palvonta oli keskipisteessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olcott, William Tyler | Nimeke = Aurinkotarusto | Selite = (Alkuteos ''Sun Lore of All Ages'', 1914) | Vuosi = 2013 | Sivu = 33–35, 110–121 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Delfiini Kirjat | Tunniste = ISBN 978-952-6651-03-3 }}</ref>
Jo muinaisten aikojen ihmiset ovat havainnoineet Auringon nousu- ja laskukohtia taivaanrannassa sekä päiviä, jolloin Aurinko on ollut keskipäivällä [[Kesäpäivänseisaus|korkeimmillaan]] tai [[Talvipäivänseisaus|matalimmillaan]] vuoden aikana. Joitain muinaisia temppeleitä ja muita rakennuksia, kuten [[Karnakin temppeli]] ja [[Stonehenge]], on suunnattu tarkasti joihinkin näistä pisteistä. Noin puolessa suomalaisista [[Jätinkirkko|jätinkirkoista]] on aurinkosuuntauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/MRidderstad.htm | Nimeke = Esitelmä muinaisesta tähtitieteestä | Tekijä = Seppo Linnaluoto, Marianna Ridderstad | Ajankohta = 21.9.2010 | Julkaisija = Ursa | Viitattu = 30.3.2019 }}</ref>
== Lähteet ==
| |||