Ero sivun ”Chinchilla” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
kurs, parantelua
Rivi 2:
{{Korjattava|Wikipedian ei kuulu olla eläintenhoito-opas. Lisäksi artikkelissa paljon kirjoitusvirheitä ja lähteettömiä tietoja.}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Chinchilla
| status = {{Erittäin uhanalainen}}
| iucn = 4652
| iucn_arvioija = Roach, N. & Kennerley, R.
Rivi 12:
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| lahko = [[Jyrsijät]] ''Rodentia''
| alalahko = [[Piikkisikamaiset jyrsijät]] ''Hystricomorpha''
| osalahko = [[Piikkisikamaiset]] ''Hystricognathi''
| heimo = [[Tsintsillat]] ''Chinchillidae''
| suku = [[Tsintsillat (suku)|Tsintsillat]] ''Chinchilla''
| laji = ''lanigera''
Rivi 38:
Chinchillat elävät yleensä pareittain. Lemmikkeinä on mahdollista, että samaa sukupuolta olevat elävät sopuisasti yhdessä ja uroksella voi olla useampikin naaras. Naaraschinchillat ovat uroksia suurempia ja ne voivat synnyttää mihin vuodenaikaan tahansa. Chinchilla saavuttaa sukukypsyyden n. 3-7 kuukauden ikäisenä.
 
Naaraan aikaisin astutusikä on 10–12 kkkuukautta. Kiima-aika on n. 30 vrkvuorokauden välein. Niiden kantoaika on 111 päivää, mikä on pitkä aika jyrsijöille. Poikasia syntyy yleensä 1–3 kerralla ja ne syntyvät täysin karvaisina ja silmät avoinna. Poikasten syntymäpaino on n.noin 30–60 grammaa.
 
Chinchillan turkki on moninkertaisesti pehmeämpää kuin ihmisen hius. Yhdestä karvatupesta voi kasvaa noin kahdeksankymmentä karvaa.
 
== Chinchillan luonne ja elintavat ==
Saaliseläimenä chinchilla on luonnostaan arka, mutta oppii lemmikkinä ollessaan luottamaan ihmisiin.
 
Rivi 55:
Jyrsijänä chinchillan hampaat kasvavat koko sen elämän ajan, joten niiden täytyy jyrsiä esimerkiksi puuta.
 
=== Ääntely ===
 
Chinchillan ääntely koostuu monista erilaisista äänistä, joilla se ilmaisee olonsa. Pehmeä kujerrus tarkoittaa tyytyväisyyttä ja leikkimieltä. Toisinaan chinchillat hankaavat hampaitaan syömisen jälkeen ja aivastavat, jos vaikkapa kylpyhiekkaa on mennyt sieraimiin. Kun chinchilla tuntee olevansa vaarassa, se päästää korkean, voimakkaan kiljahduksen, kuten esimerkiksi orava. Joskus se päästää äänekkään sarjan hevosen murahduksia/hirnuntaa muistuttavaa ääntä, joka varoittaa muita chinchilloja vaarasta. Ne käyttävät lähes aina tätä äännähdystä, kun ovat hermostuneita, näkevät pahaa unta tai ovat yksinäisiä.