Ero sivun ”Aurinko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aktiivisuus: pääartikkelilinkki
→‎Aktiivisuus: yleisemmin aktiivisuussyklistä
Rivi 104:
{{pääartikkeli|[[Auringon aktiivisuus]]}}
[[Tiedosto:171879main LimbFlareJan12 lg.jpg|280px|pienoiskuva|[[Hinode]]-teleskoopin ottama kuva auringon pinnasta.]]
Auringon aktiivisuus vaihtelee keskimäärin 11 vuoden sykleissä. Vuonna 2018 ilmeisesti lopuillaan oleva sykli alkoi joulukuussa 2008. Aktiivisuussyklin lopussa aktiivisuusminimin aikana auringonpilkkuja ei esiinny juuri lainkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-ihmeissaan-onko-aurinko-seonnut-tuttu-11-vuoden-auringonpilkkujen-kierto-on-saattanut-lyhentya-9-vuoteen/ | Nimeke = Tutkijat ihmeissään: Onko Aurinko seonnut? – Tuttu 11 vuoden auringonpilkkujen kierto on saattanut lyhentyä 9 vuoteen | Tekijä = Joonas Gustavsson | Ajankohta = 26.4.2018 | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Viitattu = 30.3.2019 }}</ref>
Auringon pinnalla näkyy muuta pintaa tummempia [[auringonpilkku]]ja, jotka muistuttavat epätasaisia reikiä. Auringonpilkun keskellä on tummin alue ja sen ympärillä vaaleampi alue. Muuta pintaa tummempi väri johtuu siitä, että auringonpilkun kohdalla pintalämpötila on noin 4500 K, mikä on noin 1500 astetta viileämpi kuin muualla. Alemman pintalämöptilan aiheuttaa magneettikenttä, joka estää [[konvektio]]n. Tyypillisen auringonpilkun läpimitta on noin 10&nbsp;000 kilometriä ja elinaika muutamasta päivästä kuukausiin.<ref>''Tähtitieteen perusteet'' 2016, s. 385–387.</ref>
 
[[Auringonpilkku|Auringonpilkut]] ovat Auringon pinnalla näkyynäkyviä, muuta pintaa tummempia [[auringonpilkku]]jakohtia, jotka muistuttavat epätasaisia reikiä. Auringonpilkun keskellä on tummin alue ja sen ympärillä vaaleampi alue. Muuta pintaa tummempi väri johtuu siitä, että auringonpilkun kohdalla pintalämpötila on noin 4500 K, mikä on noin 1500 astetta viileämpi kuin muualla. Alemman pintalämöptilan aiheuttaa magneettikenttä, joka estää [[konvektio]]n. Tyypillisen auringonpilkun läpimitta on noin 10&nbsp;000 kilometriä ja elinaika muutamasta päivästä kuukausiin.<ref>''Tähtitieteen perusteet'' 2016, s. 385–387.</ref>
 
Auringonpilkuissa esiintyy jopa 0,45 [[Tesla (yksikkö)|tesla]]n magneettikenttiä. Magneettikentän voimaviivat tekevät kahden auringonpilkun kohdalla silmukan Auringon pinnan ulkopuolella.<ref>''Tähtitieteen perusteet'' 2016, s. 387–389.</ref>
 
Muita pinnalla tapahtuvia ilmiöitä ovat flaret eli [[roihupurkaus|roihupurkaukset]], [[protuberanssi]]t, [[granulat]] ja niin kutsutut auringonjäristykset, joita muun muassa [[Euroopan avaruusjärjestö|ESA:n]] [[SOHO]]-[[avaruusluotain]] havaitsi. Aurinko myös virittää Maan lähiavaruuteen niin kutsutun [[avaruussää]]n. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy niin kutsuttuja aurinkomyrskyjä, jotka näkyvät Maassa muun muassa voimakkaina ja laaja-alaisina [[revontuli]]na ja esimerkiksi [[Kanada]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] itärannikon pitkien [[sähkö]]n siirtolinjojen jakeluhäiriöinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20120331020643/http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/PlanetologiaII/Revontulet/revontulet.htm | Tekijä = Suokas, Tuula | Nimeke = Auringon aktiivisuuden vaikutus revontuliin | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Oulun yliopisto, tähtitiede}}</ref> Auringon on raportoitu olleen vuonna 2009 himmeimmillään noin sadan vuoden aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/astronomit-ihmeissaan-aurinko-horroksessa/2173456 | Nimeke = Astronomit ihmeissään: Aurinko horroksessa | Ajankohta = 22.4.2009 | Julkaisu = MTV3 – Uutiset | Viitattu = 16.11.2018}}</ref>
 
==Säteily==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko