Ero sivun ”Messerschmitt Bf 110” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
File > Tiedosto |
p wl |
||
Rivi 23:
Messerschmitt Bf 110 löysi uuden roolinsa [[yöhävittäjä]]nä. Brittien siirryttyä pistemaalien päiväpommituksista aluemaalien yöpommitukseen 1941 havaitsivat saksalaiset tarpeen yöhävittäjille. Päivähävittäjänä epäonnistuneella Bf 110:lla oli monia yöhävittäjälle sopivia ominaisuuksia, kuten pitkä lentoaika, hyvä aseistus ja miellyttävät lento-ominaisuudet. Ensimmäiset yksinomaan yöhävittäjätoimintaan suuntautuneet yksiköt varustettiin Bf 110 E -hävittäjillä. Monet entiset ''Zerstörer''-lentäjät, kuten [[Helmut Lent]], [[Wolfgang Falck]], [[Werner Streib]] ja [[Hans-Joachim Jabs]], muodostivat yöhävittäjäyksiköiden ”vanhan kaartin” ja selkärangan. Toinen tärkeä konetyyppi, joita käytettiin yöhävittäjänä, oli alun perin pommituskoneeksi suunniteltu [[Junkers Ju 88]].
Ensimmäinen alusta alkaen yöhävittäjäksi suunniteltu Bf 110:n versio oli Messerschmitt Bf 110 G, joka tuli palveluskäyttöön 1942. Koneessa oli entistä tehokkaammat moottorit sekä vakiovarusteena yöhävittäjätutka, aluksi joko Telefunkenin FuG 202 tai FuG 212 Lichtenstein, jonka tunnisti pienikokoisista ”paistihaarukka”-antenneista. Loppuvuodesta 1943 liittoutuneiden [[tutkahäirintä|tutkahäirinnän]] takia vanhanaikaisiksi käyneet FuG 202 ja 212 korvattiin FuG 220 (SN-2 Lichtenstein) -tutkalla, jonka tunnisti suurista ”peuransarvi”-antenneista. Vuodesta 1943 alkaen yöhävittäjiin alettiin asentaa yläviistoon ampuvaa ”[[Schräge Musik]]” -aseistusta. Bf 110:ssä tämä tarkoitti 70-80 asteen kulmassa ylöspäin osoittavaa 20 mm MG FF/M -konetykkiparia, joka asennettiin ohjaamon taakse runkoon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Messerschmitt Me 110 Zware nachtjager| Ajankohta= | Osoite= http://www.luchtoorlog.be/me110_nj.htm| Julkaisija= | Viitattu= 26. toukokuuta 2007| Kieli= {{nl}} }}</ref>
Bf 110 G oli Bf 110:n viimeinen sarjatuotantoversio, ja sen tuotanto päättyi 1944. Sodan lopussa Bf 110 oli jo vanhentunut tyyppi. Yöhävittäjänä sen lopulta korvasi Junkers Ju 88 G, joka oli Junkers Ju 88 -pommikoneesta kehitetty raskas yöhävittäjäversio.
| |||