Ero sivun ”Sello” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viilausta ja →Aiheesta muualla: linkki. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p linkki uuteen artikkeliin |
||
Rivi 9:
Selloja alettiin rakentaa jo 1500-luvulla ja niitä käytettiin sekä orkesteri- että kamarimusiikissa bassosoittimena. Soolosoittimena sello alkoi yleistyä 1600-luvulla, mutta syrjäytti edeltäjänsä, [[viola da gamba]]n, vasta 1700-luvun aikana. Useimmat tunnetut viulunrakentajat (muiden muassa italialaiset [[Amati]], [[Stradivari]] ja [[Guarneri]]) ovat rakentaneet myös selloja.<ref>Toivo Haapanen ym. (toim.): ''Musiikin tietokirja'' (2. painos), s. 443. Helsinki: Otava, 1957.</ref>
Selloa käytetään lähinnä [[Länsimainen_taidemusiikki|länsimaisessa taidemusiikissa]]. Se on osa [[sinfoniaorkesteri]]a ja [[jousikvartetti]]a sekä usein mukana myös muissa [[kamarimusiikki]]ryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia [[konsertto]]ja ja [[sonaatti|sonaatteja]]. [[Populaarimusiikki|Populaarimusiikissa]] sello on harvinaisempi. Vaikka sello saattaa olla mukana joissakin kappaleissa tai levytyksissä, on harvinaista, että se kuuluisi [[yhtye]]en peruskokoonpanoon. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi [[Apocalyptica]], [[2Cellos]] ja Piano guys. Apocalyptica on maailmanlaajuisesti menestynyt suomalainen sellistiryhmä, jonka musiikillista tyyliä on luonnehdittu muun muassa [[Sinfoninen metalli|sinfoniseksi metalliksi]].
[[Tiedosto:Range cello.png|pienoiskuva|Sellon äänialaa ja viritystä kuvaava [[nuottiviivasto]].]]
| |||