Ero sivun ”Kreikan vapaussota” versioiden välillä

22. helmikuuta 1821 Ypsilántis ylitti joukkoineen Venäjän ja Osmanien valtakunnan välisen rajajoen [[Prut]]in aloittaakseen Kreikan vapaustaistelun. 25. maaliskuuta piispa Germanos julisti muodollisesti vapaustaistelun alkaneeksi. Tällöin alettiin väkivalloin ajaa Peloponnesoksen turkkilaisvähemmistöä alueelta. Huhtikuussa kapinaan liittyivät [[Hydra (saari)|Hydran]], [[Spétses|Spétseen]] ja [[Póros|Póroksen]] saaret. Osmanien sulttaani [[Mahmud II]] piti kapinointia nimenomaan kristittyjen syynä ja hirtätti Konstantinopolin patriarkan pääsiäispäivänä, vaikka tämä oli kieltänytkin kuuluvansa kapinallisiin. Vaikka Ypsilantiksen joukot lyötiin 19. kesäkuuta [[Dragatsan]]issa, ei kapinaa voitu enää pysäyttää. Elokuussa saatiin vallattua [[Pýlos|Pýloksen]] (Navarino) ja [[Monemvasiá]]n kaupungit, ja joukot ryhtyivät syksyllä [[Trípoli (Kreikka)|Trípoliin]]in (TripolitsaTripolitsá) [[Náfplio]]n valtausyrityksiin. 5. lokakuuta Trípoli kukistui, minkä yhteydessä sattuneessa verilöylyssä kapinalliset surmasivat {{luku|12000}} kaupunkilaista. Tämä aiheutti myöhemmin kostoverilöylyjä osmanien hallussa olevilla kreikkalaisalueilla. Sen sijaan Náfplio piti sitkeästi pintansa kapinallisia vastaan.