Versio 16. helmikuuta 2019 kello 17.21 muokkaa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 190 muokkausta tekijä, Liski on HY:n sivulla teoksen yhteydessä Bourgeot; nimet miel. kokonaisina kuten lähteessä (etukirjaimet on vanhentunut tapa ja ehkä slaavilainen vielä nykyisinkin) ← Vanhempi muutos		Versio 28. maaliskuuta 2019 kello 08.49 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta →‎Talous: ei voi käsitellä tällä tavalla yleisartikkelissa Uudempi muutos →
Rivi 617: {{Katso myös\| [[Euraasian talousyhteisö]]}} ===Liikenne===▼ ~~=== Suomen ja Valko-Venäjän välinen kauppa ===~~ {{Katso myös\|[[Liikenne Valko-Venäjällä]]}}▼ Valko-Venäjän ja Suomen välinen kauppa on ollut melko vähäistä, muttei merkityksetöntä. Vuonna 2008 Suomen viennin arvo Valko-Venäjälle oli 129,2 miljoonaa ja tuonnin 157 miljoonaan euroa.<ref name="FinPro-report"/> Lamavuosina kaupan arvo kuitenkin laski merkittävästi. Vuonna 2012 vienti oli jo ylittänyt lamaa edeltävän tason, mutta tuonti pysyi vielä melko alhaisena. Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Valko-Venäjälle oli vuonna 2012 yhteensä 175,8 miljoonaa ja tuonti Valko-Venäjältä 75,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Suomen vienti Valko-Venäjälle jäi kuitenkin 106,3 miljoonaan ja tuonti 79,2 miljoonaan euroon.<ref name="Tullitilasto"/> Suomalaisyrityksistä esimerkiksi [[Kesko]]lla,<ref name="Kesko1"/><ref name="Kesko2"/>, [[Kone (yritys)\|Kone]]ella<ref name="Kone1"/>, [[Konecranes]]illa, [[Metso\|Metso Minerals]]illa<ref name="Metso1"/>, [[Olvi]]lla<ref name="Olvi1"/> ja [[Wärtsilä]]llä<ref name="MW Biopower"/><ref name="Wartsila"/> on toimintaa Valko-Venäjällä. Valko-Venäjälle on ostettu myös esimerkiksi elementtitehtaan toimitus.<ref name="elementti"/> [[Kuva:M4 to Partyzanski avenue.jpg\|thumb\|230px\|Minskistä Mahiljouhun johtavaa valtatietä M4. Valtatien läntinen pää on yksi elokuussa 2013 raskaalle liikenteelle ja ulkomaalaisille autoille [[tienkäyttömaksu\|maksulliseksi]] muuttuneista valtatieosuuksista.]] [[Kuva:Презентация ЭПр-001 на открытии движения региональных линий бизнесс-класса. Ноябрь 2011.jpg\|thumb\|230px\|Suomen pääkaupunkiseudun liikenteestä tuttuja [[Stadler Flirt\|Flirt]]-junia on hankittu myös [[Valko-Venäjän rautatiet\|Valko-Venäjän rautateille]].]] ▲===Liikenne=== ▲{{Katso myös\|[[Liikenne Valko-Venäjällä]]}} Valko-Venäjän maantieverkko on pituudeltaan 86 392 kilometriä, josta 74 651 kilometriä on päällystetty (2010).<ref name="World Factbook - Transport"/> Linja-autoilla matkusti vuonna 2012 yhteensä 1 435,8 miljoonaa matkustajaa (matkojen lukumäärä).<ref name=StatTransport/> Henkilöautoja on melko vähän eli 243 ajoneuvoa tuhatta asukasta kohden (2009), kun Suomessa henkilöautoja oli tuolloin 520 kappaletta tuhatta asukasta kohden.<ref name="UNECE-cars2009">{{Verkkoviite \| Osoite =http://w3.unece.org/pxweb/quickstatistics/readtable.asp?qs_id=44\| Nimeke = Number of passenger cars per 1000 inhabitants, year 2009\| Julkaisija = unece.org \| Viitattu =2013-07-25 \| Kieli ={{en}} }}</ref> Keskeisimmät Minskiin johtavat [[Luettelo Valko-Venäjän valtateistä\|valtatiet]] (M1–M6) muuttuivat useille käyttäjäryhmille [[tienkäyttömaksu\|maksullisiksi]] elokuussa 2013. Muiden kuin [[Euraasian talousyhteisö]]n maiden (Valko-Venäjä, Venäjä, Kazakstan, Armenia, Kirgisia, Tadžikistan, Uzbekistan) ajoneuvojen ja raskaan liikenteen tulee pitää etäluettavaa tiemaksulaitetta näkyvillä ajoneuvossaan tietullipisteitä sisältävillä valtateillä liikkuessaan.<ref name="Beltoll1">{{Verkkoviite\| osoite = http://www.beltoll.by/index.php/en/beltoll-system/3-about-system\| nimeke =BelToll System - About system \| julkaisija = BelToll, beltoll.by\| viitattu =3.2.2015 (linkin päivitys)\| kieli ={{en}} }}</ref><ref name="Beltoll3">{{Verkkoviite\| osoite = http://www.beltoll.by/index.php/en/beltoll-system/572-map-of-toll-roads\| nimeke = Map of toll roads\| Selite: Maksulliset valtatieosuudet, tilanne 1.8.2014\| julkaisija = BelToll, beltoll.by\| viitattu = 3.2.2015 (päivitys)\| kieli ={{ru}} }}</ref>

Ero sivun ”Valko-Venäjä” versioiden välillä