Ero sivun ”Axel Haartman” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ lahjoitus
päivitys
Rivi 1:
[[File:Axel Haartman (15038375331).jpg|thumb|Axel Haartman]]
 
'''Axel August Haartman''' ([[14. tammikuuta]] [[1877]] [[Turku]] – [[15. lokakuuta]] [[1969]] [[Turku]]) oli suomalainen taidemaalari. Hän tekimaalasi pastelli- ja öljyväritöitä ja on pastellimaalarina parhaimmillaan. Lisäksi hän tekisekä runsaasti muotokuvia ja on maalannut muun muassa [[Ylimarkun kirkko|Ylimarkun kirkon]] alttaritaulun 1933. 1910-luvulla hän oli turkulaisen modernismin merkittävimpiä nimiä ja ilmensi teoksissaan suomalaisen taiteen koloristista kautta.
 
== Elämä ja ura ==
Haartman opiskeli [[Turun piirustuskoulu]]ssa 12-vuotiaasta 1889–1892. Häntä auttoi maalarin uralla alkuun eno taidemaalari [[Casper Wrede (taidemaalari)|Casper Wrede]], ja Turussa hän sai opetusta myös [[Victor Westerholm]]ilta. Myöhemmin, 1894–1898, hän jatkoi opintoja Helsingissä [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa sekä ulkomailla Pariisissa 1906–1907 Jaques Emile Blance-Lucien Simon johdolla, Kööpenhamissa [[P. S. Kröyer]]inKröyerin oppilaana ja 1920 Münchenissä, jossa hänen opettajansa oli [[Wassily Kandinsky]]. Suuren osan nuoruuttaan hän vietti ulkomailla ja rahoitti oleskelunsa kirjoittamalla artikkeleita kotimaisiin lehtiin.
 
Haartman opettimyös itsekinopetti Turun piirustuskoulussa. Hänen oppilaitaan oli muun muassa [[Wäinö Aaltonen]], jonka uraa hän tuki myöhemminkinmyöhemmin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Kansainvälisiä tuulia 1923–1929 | Ajankohta=22.5.2007 | Osoite=http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=60157&nodeid=10904 | Julkaisija=Aaltosen museo | Luettu=20.7.2007 | Kieli= }}</ref> Taiteilijanuran ohella hän toimitti [[Veckans Krönika]] -lehteä ja työskenteli [[Gösta Stenman]]in taidesalongissa 1917–1920. Hän oli [[Turun taidemuseo]]n intendentti 1923–1953. Professorin avonimi hänelle myönnettiin 1947.
 
Haartman asui vuodesta 1923 Naantalissa[[Naantali]]ssa, jonne hän rakennutti arkkitehti [[Erik Bryggman]]in suunnitteleman [[Haartmanin talo]]n. Talo on museona, ja sitä ylläpiti Haartmanin puolison Hedvig Haartmanin mukaan nimensä saanut Hedvigs minne -yhdistys. Haartman kuului äitinsä puolelta [[Wrede af Elimä|Wreden]] sukuun.
 
Elokuussa 2017 ilmoitettiin, että Hedvigs minne rf lahjoittaa Casa Haartmanin, taide- ja esinekokoelman sekä sijoitussalkun [[Stiftelsen för Åbo Akademi|Åbo Akademin säätiölle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stiftelsenabo.fi/saatiolle-merkittava-lahjoitus-hedvigs-minne-rf-yhdistykselta/ | Nimeke = Säätiölle merkittävä lahjoitus Hedvigs minne rf-yhdistykseltä | Ajankohta = 22.8.2017 | Julkaisija Stiftelsen för Åbo Akademi = | Viitattu = 24.8.2017 }}</ref>
 
== KirjatMuuta ==
Leo Tavio tuotti 1957 lyhyen dokumenttielokuvan ''Axel Haartman – Taiteilijan arkea''.<ref>https://elonet.fi/fi/elokuva/1006025 Axel Haartman. Taiteilijan arkea (1957) – Elonet</ref>
* Taideaarteita: värin ja muodon mestareita Turun taidemuseon kokoelmista; suom. Helka Heinonen, Aura, 1945
 
* Till det gångna, 1941 Turun taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisu
== Kirjallisuutta ==
* Haartman, Axel: ''Taideaarteita: värin ja muodon mestareita Turun taidemuseon kokoelmista;''. suomSuom. Helka Heinonen,. Aura, 1945 .
* ''Till det gångna, 1941''. Turun taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisu. Turun taideyhdistys, 1941.
 
== Lähteet ==