Versio 1. maaliskuuta 2019 kello 23.13 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 938 muokkausta ei väliä ← Vanhempi muutos		Versio 27. maaliskuuta 2019 kello 09.44 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 027 muokkausta viitteen päivitys, kh Uudempi muutos →
Rivi 1: [[~~File~~Tiedosto:(–)-Aflatoxin B1 Structural Formulae V.1.svg\|thumb\|(–)-Aflatoksiini B<sub>1</sub>:n rakenne.]] [[~~File~~Tiedosto:(–)-Aflatoxin G1 Structural Formula V.2.svg\|thumb\|(–)-Aflatoksiini G<sub>1</sub>:n rakenne.]] '''Aflatoksiinit''' ovat [[Homesieni\|homesienten]] tuottamia terveydelle haitallisia [[mykotoksiini\|mykotoksiineja]], joista aflatoksiini B1 ja G1 ovat [[karsinogeeni]]sia eli [[syöpä]]ä aiheuttavia aineita. Myrkyllisin on aflatoksiini B1. Niitä ei pidä sekoittaa [[alfatoksiini\|alfatoksiineihin]], jotka ovat bakteerien tuottamia proteiinitoksiineita~~. Myrkyllisin on aflatoksiini B1~~.▼ ▲'''Aflatoksiinit''' ovat homesienten tuottamia terveydelle haitallisia [[mykotoksiini\|mykotoksiineja]], joista aflatoksiini B1 ja G1 ovat [[karsinogeeni]]sia eli [[syöpä]]ä aiheuttavia aineita. Niitä ei pidä sekoittaa [[alfatoksiini\|alfatoksiineihin]], jotka ovat bakteerien tuottamia proteiinitoksiineita. Myrkyllisin on aflatoksiini B1. == Vaikutusmekanismi == Aflatoksiini B1:n vaikutus perustuu siihen, että se metaboloituu elimistössä hyvin reaktiiviseksi epoksidiksi.<ref name=elonen>Elonen E. Sienimyrkytykset, ss. 1145-1152 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. ''Farmakologia ja toksikologia'', 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 ~~Luettavissa myös verkossa~~ [http://www.medicina.fi. Luettavissa myös verkossa]</ref> Tämä epoksidi voi kiinnittyä pysyvästi solutuman DNA:han, erityisesti guaniinin typpiatomiin, ja aiheuttaa erityyppisiä mutaatioita. Siitä voi seurata esim. syöpäsolun syntyä estävän p53-geenin vaurioituminen.<ref>Komulainen H. Karsinogeenisuus ja p53-geeni, s. 136 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 ~~Luettavissa myös verkossa~~ [http://www.medicina.fi. Luettavissa myös verkossa]</ref> Aflatoksiini B1 on erittäin voimakas maksasyöpää aiheuttava aine, mutta voi aiheuttaa syöpää koe-eläimissä useissa muissakin elimissä. Se on ~~samaan~~saman ~~vaikutusmekanismiin~~vaikutusmekanismin ~~perustuen~~perusteella myös suoraan myrkyllinen ~~mm.~~muun muassa maksasoluille.<ref name=elonen/> Akuutisti tappava annos eri eläinlajeilla vaihtelee 0,5–60 mg/kg.<ref name=kotsonis>Kotsonis FN, Burdock GA, Food toxicology, kirjassa Klaassen, CD: Casarett & Doull's Toxicology, 8. p., s. 1338-1339, McGraw-Hill, New York 2013.</ref> Myös syöpää aiheuttava kyky on hyvin erilainen eri eläinlajeilla, ~~mm.~~muun muassa rotalle aflatoksiini B1 on kaikkein voimakkain tunnettu syöpää aiheuttava aine, kun taas hiirelle syöpää ei synny.<ref name=kotsonis/> == Myrkytykset == ~~Monet homesienet~~Aflatoksiineja erittävät ~~aflatoksiineja~~monet homesienet. Niistä merkittävimpiä ovat [[Aspergillus]]-suvun [[home]]et.<ref>Sari Peura, [https://web.archive.org/web/20080620012138/http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityot_2001/Sari/MYKOTOX_SARI.html Mykotoksiinit,] (arkistolinkki)</ref> Useimmiten aflatoksiinit ovat seoksia.▼ Aflatoksiinit todettiin 1960 [[kalkkuna\|kalkkunoita]] tappaneen ~~ns.~~niin sanotun ''Turkey X'' -sairauden aiheuttajiksi. Myrkky oli peräisin [[Aspergillus flavus\|'''A'''spergillus '''fla'''vus]] -homeesta, josta aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinia muodostavaa hometta: [[Aspergillus parasiticus]], [[Aspergillus nomius]] ja [[Aspergillus tamarii]].{{Lähde}}▼ ▲Monet homesienet erittävät aflatoksiineja. Niistä merkittävimpiä ovat [[Aspergillus]]-suvun [[home]]et.<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityot_2001/Sari/MYKOTOX_SARI.html Mykotoksiinit]</ref> Useimmiten aflatoksiinit ovat seoksia. ▲Aflatoksiinit todettiin 1960 [[kalkkuna\|kalkkunoita]] tappaneen ns. ''Turkey X'' -sairauden aiheuttajiksi. Myrkky oli peräisin [[Aspergillus flavus\|'''A'''spergillus '''fla'''vus]] -homeesta, josta aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinia muodostavaa hometta: [[Aspergillus parasiticus]], [[Aspergillus nomius]] ja [[Aspergillus tamarii]]. Aflatoksiini on erityinen ongelma [[pähkinä\|pähkinöissä]].<ref>[http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1078952&NewsItem=18486 Aflatoksiini-määräykset yhtenäisiksi EU:ssa ] Finfood</ref> Niitä voi kuitenkin esiintyä monissa muissa elintarvikkeissa, myös viljoissa, jos sato pääsee homehtumaan. Trooppisissa maissa, etenkin Afrikassa, suuri maksasyövän esiintyvyys on yhdistetty aflatoksiinialtistukseen. Riski on erityisen suuri [[hepatiitti]]en (virusten aiheuttaman maksatulehduksen) yhteydessä.<ref name=elonen/>

Ero sivun ”Aflatoksiinit” versioiden välillä