Ero sivun ”Villilä” versioiden välillä

'''Villilä''' on [[Tampere|Tampereen]] kaupunginosa lähellä [[Nokia (kaupunki)|Nokian]] rajaa Tampereen länsiosassa.<ref name="ttilasto2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6EZg82aYW/Tampereen_tilastollinen_vuosikirja_2010-2011_verkko.pdf | Nimeke = Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010-2011 46. vuosikerta | Tekijä = Leena Salminen| Tiedostomuoto =pdf | Selite = sivut 35 ja 192 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu = 30.7.2014 | Kieli = }}</ref> Vuonna [[2011]] Villilässä oli 1&nbsp;062 asukasta.<ref name="ttilasto2011"/> Villilässä on noin 400 taloutta. Villilän pääosin rivitaloista koostuva asutus sijoittuu Ratakistonkadun ja sen haarojen varrelle. Villilänsaaressa (Saarenkärjenkatu) on kolmisenkymmentä omakotitaloa.

 

 

Villilän nimi perustuu [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjän]] Villilän taloon. Nimen taustalla saattaa olla henkilönnimi ''Vilhelm''. Vuoden 1442 laamanninkäräjien lautamiehenä toimi Heikki Villinen, joka oli mahdollisesti Villilän talon isäntä. 1700-luvun alussa Villilä esiintyi asiakirjoissa [[ratsutila]]na eli rusthollina, jolloin sen isäntänä oli Heikki Hannunpoika Villilä. Vuonna 1764 talo jaettiin kahtia Ala- ja Yli-Villilään. Yli-Villilästä on käytetty myös nimeä Teeri-Villilä. Villilän maat siirrettiin silloisesta [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa ja ensimmäinen osa-asemakaava alueelle vahvistettiin vuonna 1948. Ala-Villilän rakennukset purettiin 1970-luvun alussa niiden jäädessä [[valtatie 12|Nokian moottoritien]] alle.<ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 266. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>