Avaa päävalikko

Muutokset

1 857 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
{{Lähteetön}}
'''Tapahtumahorisontti''' on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on [[musta aukko]], joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä.<ref name=tp>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:tapahtumahorisontti Nimitys: tapahtumahorisontti]. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.</ref> Rajapinnassa [[pakonopeus]] vastaa [[valon nopeus|valon nopeutta]]. Koska minkään kappaleen nopeus ei [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]] voi nousta yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka [[musta aukko]] on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella.
 
 
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin, että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi sellaisenaan tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin [[Stephen Hawking]] pyörsi kantansa ja oli sitä mieltä, että mustan aukon sisältämä informaatio voi palata universumiin vain tunnistamattomaksi muuttuneessa muodossa.
 
Tapahtumahorisontti voi teoriassa syntyä myös tasaiseen aika-avaruuteen ilman mustaa aukkoa ja siihen liittyvää keskussingulariteettia jos riittävän suuri pallopinnan muotoinen massapilvi tiivistyy laskennallisen tapahtumahorisonttinsa sisäpuolelle. Bob Geroch on laskenut että jos Linnunrata tiivistyisi tasaisesti keskustaansa kohden niin sen ulkoreunalle syntyisi tapahtumahorisontti galaksin jatkaessa olemassaoloaan normaalisti. Tapahtumahorisontin sisällä vallitsisi tällöin tasainen aika-avaruus jossa valo kulkisi normaalisti kaikiin suuntiin. Todellisuudessa tapahtumahorisontin sijaintia ei voida määrittää, koska se edellyttäisi lähtevien valosäteiden äärettömyyteen pakenemisen tai pakenemattomuuden toteamista hamaan ikuisuutteen. Koska putoajakaan ei voi tapahtumahorisonttia havaita, on esitetty epäilyjä sen olemassaolosta muutoin kuin pelkästään laskennallisena suureena.
 
Uudemmissa mm. Penrosen ja Hawkingin tutkimuksissa on käytetty tapahtumahorisontin sijaan näennäishorisonttia (apparent horizon). Näennäishorisontti sijaitsee mustan aukon tapahtumahorisontin sisällä ja sen rajaamassa alueessa valo ei voi edetä lainkaan ulospäin. Täsmän vuoksi alue olisi putoajan havaittavissa oleva musta alue ja sen sijainnin määrittäminenkin olisi mahdollista paikallisemmin ilman äärettömyyksiin ulottuvaa havainnointia, ja toisin kuin tapahtumahorisontti, näennäishorisontti indikoi aina mustan aukon olemassoloa. Teoreettisessa symmetrisessä aika-avaruudessa näennäishorisontti voi ulottua tahtumahorisonttiin saakka, mutta käytännössä mustan aukon ulkopuolella lähitäisyydellä oleva massa voi aiheuttaa tapahtumahorisontin laajenemisen ulommas näennäishorisontista. Tapahtumahorisontti-termiä käytetään usein yksinkertaistavasti erilaiset mustan aukon rajapinnat kattavana yleisnimikkeenä.
 
== Katso myös ==
29

muokkausta