Ero sivun ”Juho Jännes” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
aukt.
p w-fix, väliotsikot
Rivi 2:
'''Juho Kaarle Jännes''' (vuoteen 1906 '''Genetz'''; [[28. heinäkuuta]] [[1880]] [[Hämeenlinna]] – [[26. tammikuuta]] [[1964]] [[Helsinki]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Jännes, Juho (1880–1964). | id=4950 | tekijä=Mäkinen, Riitta |ajankohta=22.5.2000 (päivitetty 12.2.2008)}}</ref> oli suomalainen maatalouspoliitikko, joka toimi [[Maataloustuottajain Keskusliitto|Maataloustuottajain Keskusliiton]] (MTK) ensimmäisenä puheenjohtaja vuosina 1917–1918 ja 1923–1955.
 
==Elämä==
Jänneksen vanhemmat olivat professori ja senaattori [[Arvid Genetz]] sekä Julia Arppe. Suomenmielinen Genetz käytti kirjailijanimeä ''Arvi Jännes'' ja hänen lapsensa suomensivat sukunimensä Jännekseksi. Juho Jännes kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta]] vuonna 1898 ja opiskeli yliopistossa pääaineinaan fysiikkaa ja kemiaa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1903. Jännes perehtyi maataloustieteisiin suorittaessaan jatko-opintoja [[Saksa]]ssa. Hän peri vanhemmiltaan [[Ahtialan kartano]]n [[Lohja]]lla, mutta muuten hänellä ei ollut henkilökohtaista kosketusta maanviljelyyn. Vuosina 1908–1918 Jännes toimi [[Helsingin maanviljelyslyseo]]n rehtorina, mihin tehtävään hänet oli kutsunut [[Hannes Gebhard]]. Vuonna 1917 Jännes valmistui filosofian lisensiaatiksi ja väitteli seuraavana vuonna tohtoriksi.<ref name="KB" />
 
Rivi 12 ⟶ 13:
Jännes sai professorin arvonimen 1948.<ref name="KB" />
 
==Perhe==
Jänneksen puoliso oli [[Suomen Sotilaskotiliitto|Suomen Sotilaskotiliiton]] puheenjohtaja [[Toini Jännes]], o.s. Liljeström (1884–1942). Heidän lapsensa olivat Heli Virkkunen o.s. Jännes, taidegraafikko [[Lea Ignatius]], professori [[Lauri Jännes]] sekä puutarha-arkkitehti [[Jussi Jännes]].<ref name="KB" /> Juho Jänneksen veli oli näyttelijä [[Paavo Jännes]]<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 4, p. 26. Helsinki: Otava, 1962. </ref> ja sisarentytär runoilija [[Saima Harmaja]].<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 3, p. 412. Helsinki: Otava, 1962. </ref>
 
==Lähteet==