Ero sivun ”Pysyvän tulotason hypoteesi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Pysyvän tulotason hypoteesi''' ({{k-en|permanent income hypothesis}}) on [[Milton Friedman]]in vuonna 1957 esittämä kulutusteoria, jota hän itse piti parhaana tieteellisenä työnään. Sen mukaan kuluttajat eivät muuta kulutustottumuksiaan, vaikka käteen jäävä [[ostovoima]] muuttuisi tilapäisesti, vaan olettavat ostokykynsä pysyvän vakiona.
 
Paul Diesing on vuonna 1990 esittänyt, että Friedman testasi pysyvän tulotason hypoteesia tilastollisin menetelmin, jotka eivät jättäneet mahdollisuutta hypoteesin kumoutumiselle.<ref>>Paul Diesing, 'Hypothesis and Data Interpretation: The Case of Milton Friedman', Research in the History of Economic thought and Methodology, Vol. 3: 61-9.</ref>
 
Vuonna 2016 Friedmanin pysyvän tulotason hypoteesi (engl. ''permanent income hypothesis'') on osoitettu vääräksi. Idean kumoaminen on merkitykseltään tärkeä, koska Friedman kykeni sen avulla argumentoimaan keynesiläistä finanssipoliittista elvytystä vastaan. Friedmanin hypoteesin perusteella valtion tekemällä elvytyksellä ei olisi toivottuja vaikutuksia. Hypoteesi esimerkiksi tarkoitti, että valtion kansalaiselle antamalla shekillä ei olisi vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen eikä sillä siten olisi taloutta elvyttävää vaikutusta. Hypoteesiin uskottiin taloustieteessä vuosikymmeniä. Tutkimuksen tekivät Harvardin yliopiston Peter Ganong ja Pascal Noel.<ref>http://scholar.harvard.edu/files/ganong/files/ganong_jmp_unemployment_spending.pdf</ref><ref>https://www.businesslive.co.za/bd/opinion/2017-01-16-friedman-proven-wrong-regarding-accepted-permanent-income-hypothesis/</ref>