Ero sivun ”Yhdistyneet kansakunnat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Rahoitus: lähteestä ja päivitystä
→‎Suomi ja YK: laajennusta
Rivi 458:
[[Suomi]] jätti jäsenhakemuksen heti [[Pariisin rauha, 1947|Pariisin rauhansopimuksen]] tultua voimaan [[1947]]. Suurvaltapoliittisista syistä Suomi samoin useat muutkin maat kuitenkin hyväksyttiin jäseniksi vasta 14. joulukuuta 1955. Jo edellisenä vuonna oli kuitenkin perustettu [[Suomen YK-liitto]] tiedotusta antamaan ja koulutusta järjestämään.
 
Suomi korosti asemaansa YK:n jäsenenä ja puolueettomana [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaamisen]] kannattajana. Suomen ensimmäinen merkittävä ulkopoliittinen toimi Yhdistyneiden kansakuntien piirissä oli kiireellä järjestetty osallistuminen [[UNEF]] I -rauhanturvaoperaatioon Siinailla [[Suezin kriisi]]n jälkeen. Sittemmin Suomi on ollut aktiivinen rauhanturvatoiminnassa, kansainvälisen oikeuden kehittämisessä, ihmisoikeuskysymyksissä, [[aseidenriisunta|aseidenriisunnassa]] sekä monenkeskisissä kehitysyhteistyöhankkeissa. 1960-luvulta alkaen Suomi on antanut [[kehitysapu]]a.
 
Suomi on toiminut muun muassa yleiskokouksen puheenjohtajamaana 2000–2001 sekä turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä 1969–1970 ja 1989–1990.<ref name=suomi />

Muutamia suomalaisia on ollut YK:ssa korkeissa asemissa. [[Helvi Sipilä]] oli järjestön ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri. [[Martti Ahtisaari]] on toiminut apulaispääsihteerinä, pääsihteerin erityisedustajana [[Namibia]]ssa ja erityislähettiläänä [[Kosovo]]-neuvotteluissa. [[Harri Holkeri]] toimi yleiskokouksen puheenjohtajana 2000–2001Suomen puheenjohtajakaudella. Lisäksi [[Ensio Siilasvuo]] toimi YK:n apulaispääsihteerinä johtaessaan Lähi-idän rauhanoperaatioita.
 
Suomi maksoi YK:lle vuonna 2016 sääntömääräiseen budjettiin 11,4 miljardia dollaria. Sen lisäksi Suomi antaa vapaaehtoista rahoitusta YK:n erityisjärjestöjen toimintaan, kuten YK:n väestörahastolle, lastenrahastolle ja tasa-arvojärjestölle.<ref name=suomi>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.yk.fi/node/461 | Nimeke = Suomen osallisuus YK:n toimintaan | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yhdistyneet kansakunnat | Julkaisija = Suomen YK-liitto | Viitattu = 23.3.2019 }}</ref>
 
Suomen YK-politiikasta vastaa ulkoasiainhallinto yhteistyössä muiden ministeriöiden, viranomaisten, eduskunnan ja yksityisen sektorin kanssa. Suomen YK-politiikan muotoilemiseen ja kehittämiseen osallistuu myös aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja laaja järjestökenttä.<ref name=suomi /> [[Suomen ulkoministeriö]]n vuonna 2008 julkaiseman Suomen YK-strategian mukaan Suomi pitää YK:ta keskeisimpänä monenkeskisen yhteistyön välineenä.<ref>[http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=30490&GUID={01239902-64D0-4178-A384-6BA454F8DEB7} Yhteistyön maailma - Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia] – Ulkoasiainministeriö 28.5.2008</ref>
 
Suomella on pysyvä edustusto YK:n päämajassa New Yorkissa sekä useissa YK:n erityis- ja kumppanuusjärjestöissä. YK:lla ei Suomessa ole virallista edustajaa.<ref name=suomi />
 
28. toukokuuta 2008 [[Suomen ulkoasiainministeriö|ulkoministeriö]] julkaisi Suomen YK-strategian, jossa hahmotellaan muun muassa Suomen tavoitteet YK:ssa ja sen operaatioissa ja yhteistyöhankkeissa.<ref>[http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=30490&GUID={01239902-64D0-4178-A384-6BA454F8DEB7} Yhteistyön maailma - Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia] – Ulkoasiainministeriö 28.5.2008</ref> Sen mukaan ”Suomi pitää YK:ta keskeisimpänä monenkeskisen yhteistyön välineenä”.
===Suomen YK:n suurlähettiläät===
{| class="wikitable sortable"