'''Alattionjoki''' eli '''Altajoki'''<ref>Kerkko {{Kirjaviite|Tekijä=Hakulinen, jaKerkko Sirkkaja Paikkala:, ''[[Sirkka|Nimeke=Pariisista Papukaijannokkaan]]'',|Vuosi=2013|Luku=|Sivu=16|Sivut=|Selite=Suomenkieliset s.ulkomaiden 14.paikannimet Helsinki:ja [[niiden vieraskieliset vastineet|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kotimaisten kielten keskus]],2013(Kotus)|Tunniste=|Isbn=978-952-5446-80-7|Kieli={{fi}}|Viitattu=22.3.2019}}</ref><ref name="nimiopas">Pohjois-Norjan paikannimet. ''Teoksessa'': {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielitoimiston nimiopas | Vuosi =2008 | Luku = | Sivu =178-179 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Tunniste =ISBN 978-952-5446-29-6 | Kieli = }}</ref> ({{k-no|Altaelva}}<ref name="nimiopas"/>, {{k-se|Álttáeatnu}}, [[Kveenin kieli|kveeniksi]] ''Alattionjoki''<ref>http://faktaark.statkart.no/SSRFakta/faktaarkfraobjektid?enhet=308240</ref>) on [[Ruija]]ssa, [[Pohjois-Norja]]ssa sijaitseva [[joki]], jonka pituus on 240 km.<ref name="snl"/> Se alkaa [[Koutokeino]]sta Suomen ja Norjan rajalta samalta tunturiseudulta, josta lähtee päinvastaiseen suuntaan myös [[Ounasjoki]]. Alattionjoki kulkee Euroopan suurimpiin kuuluvassa [[kanjoni]]ssa ja laskee [[Alattionvuono]]on. Alattionjoki tuli kuuluisaksi vuonna 1981, jolloin sinne rakennettiin [[voimalaitos|vesivoimalaitosta]]. Rakennushanketta vastustivat suuresti niin paikalliset asukkaat kuin luonnonsuojelijatkin. Alattionjoen ylempi osa, joka sijaitsee Koutokeinon kunnassa, tunnetaan nimellä '''Koutokeinojoki''' ({{k-se|Guovdageaineatnu}}, {{k-no|Kautokeinoelva}}).<ref name="snl">[https://snl.no/Altaelva Altaelva] Store norske leksikon</ref> [[Alattio-Koutokeinojoen vesistö]]n [[valuma-alue]] on laajuudeltaan 8 963 km²,{{lähde}} mikä tekee siitä yhden Pohjois-Norjan suurimmista vesistöistä.
