Ero sivun ”Yhdistyneet kansakunnat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: +kirja, kohta sisältöä
→‎Organisaatio: kirjasta tiiviimmin tai laajemmin; pääsihteerien historian voi laittaa historiaosioon
Rivi 42:
[[Tiedosto:UN security council 2005.jpg|thumb|250px|Turvallisuusneuvoston sali New Yorkissa.]]
 
YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä sekä [[New York]]issa sijaitsevasta [[Yhdistyneiden kansakuntien päämaja|päämajasta]]. YK:n pääelimiä ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö. Näiden elimien tehtävät ja kokoonpano on määritelty [[YK:n peruskirja]]ssa. Pääelimien lisäksi YK:n rakenteeseen kuuluu ohjelmia ja rahastoja, kuten [[Unicef]] ja [[UNHCR]], erillisiä järjestöjä kuten [[IAEA]] ja [[WTO]] sekä erityisjärjestöjä kuten [[ILO]], [[FAO]] ja [[WHO]].<ref>Kankaansivu 2007, s. 17, 19.</ref>
 
=== Yleiskokous ===
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous]]}}
Yleiskokous on YK:n päätöksentekopaikka, johon jokainen jäsenvaltio voi osallistua. Yleiskokouksen istunnot pidetään kerran vuodessa New Yorkissa YK:n päämajassa syyskuun ja joulukuun välillä. Muina aikoina yleiskokouksen tehtäviä hoitavat kuusi pääkomiteaa ja YK:n sihteeristö sekä muuta sen alaisuudessa toimivat järjestöt ja toimielimet.<ref name=yleiskokous />
Yhdistyneiden kansakuntien päätöksiä tekee Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous. Jokainen jäsenvaltio voi osallistua New Yorkissa pidettävään kokoukseen. YK:n yleiskokous avataan syyskuussa ja se jatkuu seuraavan yleiskokouksen alkuun saakka. Käytännössä yleiskokouksessa tapahtuu eniten syksyllä, kun asioita käsittelevät komiteat kokoontuvat.
 
Kaikilla jäsenvaltioilla on yleiskokouksessa yksi ääni. Useimmissa asioissa päätöksentekoon riittää yksinkertainen enemmistö. Suurissa kysymyksissä kuten budjetin hyväksymisessä ja kansainväliseen rauhaan liittyvissä kysymyksissä tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Nykyään pyritään kuitenkin mieluiten yksimielisyyteen. Yleiskokouksen päätökset edustavat kansainvälisesti hyväksyttyjä käsityksiä ja yleistä moraalia, mutta yleiskokous ei kuitenkaan voi pakottaa maita noudattamaan päätöksiään. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää yleiskokouksessa puheenvuoroja mistä tahansa aiheesta.<ref name=yleiskokous>Kankaansivu 2007, s. 17–18.</ref>
 
=== Turvallisuusneuvosto ===
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]}}
YK:n turvallisuusneuvostolla on YK:n peruskirjan mukaan päävastuu rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä maailmassa. Neuvostolla on 15 jäsentä, joista viisi on pysyviä (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Iso-Britannia) ja loput valitaan kaksivuotiskausiksi yleiskokouksessa. Turvallisuusneuvosto kutsutaan koolle tarvittaessa, ja sen päätöksiä on YK:n jäsenmaiden noudatettava. Turvallisuusneuvosto voi esimerkiksi asettaa maille taloudellisia pakotteita tai aseidenvientikieltoja, tai se lähettää jollekin alueelle [[YK:n rauhanturvajoukot|rauhanturvajoukkoja]] tai valtuuttaa jäsenvaltiot käyttämään sotilaallisia keinoja rauhan turvaamiseksi. Turvallisuusneuvosto antaa myös lausuntoja pääsihteeriehdokkaista ja uusista jäsenmaista.<ref>Kankaansivu 2007, s. 18–21.</ref>
Yhdistyneiden kansakuntien päätösten toimeenpanon kannalta keskeinen on päätöslauselmia antava Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto. Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä kerrallaan, joista pysyviä jäsenvaltioita ovat [[Venäjä]] ([[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kansainvälisoikeudellisena seuraajavaltiona), [[Yhdistynyt kuningaskunta]], [[Ranska]], [[Yhdysvallat]] ja [[Kiinan tasavalta|Kiinan tasavallan]] sijaan [[1971]] paikan saanut [[Kiinan kansantasavalta]]. Näillä pysyväisjäsenillä on turvallisuusneuvostossa [[veto-oikeus]], jolla yksikin niistä voi estää minkä tahansa päätöslauselmaehdotuksen voimaantulon.
 
Muut turvallisuusneuvoston jäsenvaltiot ovat vaihtuvia. Käytännössä järjestelmä muistuttaa kiertojärjestelmää. Maat kampanjoivat päästäkseen turvallisuusneuvostoon ja valinta tapahtuu vaalilla. Vaihtuvilla jäsenmailla ei ole veto-oikeutta turvallisuusneuvoston päätösehdotuksiin. Turvallisuusneuvosto kokoontuu New Yorkissa.
 
=== Talous- ja sosiaalineuvosto ===
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto]]}}
YK:n talous- ja sosiaalineuvosto koordinoi YK:n ja sen ohjelmien ja eritysjärjestöjen taloudellisia asioita yleiskokouksen valtuuttamana. Sen toimialaan kuuluvat myös kehitysyhteistyön edistäminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa sekä vuosituhattavoitteiden toteutumisen seuraaminen. Neuvostossa keskustellaan myös tärkeistä kansainvälisistä kysymyksistä. Neuvoston alaisuudessa toimii muun muassa YK:n ihmisoikeustoimikunta. Talous- ja sosiaalineuvostolla ei ole valtuuksia tehdä jäsenmaita sitovia päätöksiä. Neuvostoon kuuluu 54 maata, jotka yleiskokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan.<ref>Kankaansivu 2007, s. 21.</ref>
Myös Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto toimii New Yorkissa. Sen päätöksenteossa on mukana nykyisin 54 jäsenmaata. Talous- ja sosiaalineuvoston alaisena toimivat muun muassa [[UNESCO]], [[WHO]] ja [[FAO]] sekä muut vastaavat erityisjärjestöt.
 
=== Huoltohallintoneuvosto ===
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoneuvosto]]}}
YK:n huoltohallintoneuvosto perustettiin huolehtimaan siirtomaiden itsenäistymisestä, ja se valvoi 1990-luvulle asti huoltohallintoalueita. Sen jälkeen se ei ole ollut toiminnassa, ja se kokoontuu vain tarvittaessa.<ref>Kankaansivu 2007, s. 22.</ref>
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen siihenastiset [[Saksa]]n [[siirtomaa]]t sekä eräät [[Turkki|Turkille]] [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] kuuluneet alueet joutuivat voittajavaltioiden hallintaan [[Kansainliitto|Kansainliiton]] [[mandaattialue]]ina. Muutamat niistä, kuten [[Irak]] ja [[Libanon]], itsenäistyivät jo ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] tai sen aikana. Kun YK perustettiin, muutettiin jäljellä olleet mandaattialueet YK:n [[huoltohallintoalue]]iksi. Niiden hallintoa hoiti YK:n antamalla valtuutuksella jokin jäsenvaltio, yleensä sama, jonka hallussa ne olivat ennestään olleet mandaattialueina. Tällaisia alueita koskevia asioita käsittelemään perustettiin YK:n huoltohallintoneuvosto.
 
Myöhemmin kaikki huoltohallintoalueet itsenäistyivät, viimeisenä [[Palau]] vuonna [[1994]], minkä jälkeen huoltohallintoneuvosto ei ole enää toiminnassa. Sitä koskevia [[YK:n peruskirja]]n artikloja ei kuitenkaan ole virallisesti kumottu.
 
=== Kansainvälinen tuomioistuin ===
{{Pääartikkeli|[[Kansainvälinen tuomioistuin]]}}
Kansainvälinen tuomioistuin sijaitsee [[Haag]]issa Alankomaissa. Sen tärkein tehtävä on valtioiden välisten kiistojen selvittäminen. Valtioiden osallistuminen käsittelyihin on vapaaehtoista. [[Kansainvälinen rikostuomioistuin|Kansainvälisen rikostuomioistuimen]] toimivaltaan kuuluvat [[Sotarikos|sotarikokset]], [[kansanmurha]]t ja [[Rikos ihmisyyttä vastaan|rikokset ihmisyyttä vastaan]].<ref>Kankaansivu 2007, s. 22–23.</ref>
Kansainvälinen tuomioistuin sijaitsee [[Haag]]issa, [[Alankomaat|Alankomaissa]]. Sen tehtävänä on hoitaa valtioiden välisiä kiistoja.
 
=== Sihteeristö ===
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristö]]}}
YK:n sihteeristö vastaa järjestön hallinnosta ja toteuttaa yleiskokouksen ja muiden toimijoiden päätöksiä. Sihteeristö toimii New Yorkissa, [[Geneve]]ssä, [[Wien]]issä ja [[Nairobi]]ssa. Sillä on seitsemän osastoa ja useita toimistoja, joissa työskentelee yhteensä noin 14&nbsp;000 henkilöä yli 160 maasta. Sihteeristöä johtaa [[YK:n pääsihteeri]], joka on myös YK:n hallinnollinen johtaja. Hänet valitaan viisivuotiskaudeksi.<ref>Kankaansivu 2007, s. 18.</ref> Nykyinen pääsihteeri on [[portugali]]lainen [[António Guterres]], joka astui virkaansa vuoden 2017 alussa.
Sihteeristö palvelee muita YK:n elimiä ja panee toimeen tehdyt päätökset. Sen tehtävänä on kokousten ja konferenssien järjestäminen sekä taustamateriaalien tuottaminen ja loppuraporttien laatiminen. Sihteeristö esimerkiksi johtaa katastrofi- ja kehitysapuhankkeita sekä valvoo vaalijärjestelyjä eri puolilla maailmaa.
 
Sihteeristön työntekijöiltä vaaditaan sitoutumista ainoastaan YK:n palvelukseen, mikä tarkoittaa, että sihteeristö ei saa ottaa vastaan minkään maan hallituksen tai viranomaisen ohjeita.
 
YK-sihteeristössä työskentelee noin 14&nbsp;000 ihmistä, joista noin kolmannes New Yorkin päämajassa. Sihteeristöä johtaa [[YK:n pääsihteeri]], jonka yleiskokous nimittää turvallisuusneuvoston suositusten pohjalta viideksi vuodeksi kerrallaan.
 
==== Pääsihteeri ====
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri]]}}
[[Tiedosto:António Guterres meeting with Iranian Interior Minister 01.jpg|thumb|220px|[[António Guterres]], YK:n pääsihteeri vuodesta 2017 alkaen.]]
 
Yhdistyneiden kansakuntien operatiivista toimintaa johtaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ({{k-en|Secretary General}}).
 
Ensimmäinen varsinainen pääsihteeri oli [[norja]]lainen [[Trygve Lie]] ([[1946]]–[[1952]]), joka erosi kesken toisen vuonna 1950 alkaneen kautensa pääasiassa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton toivomuksesta.
 
Toinen pääsihteeri, [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[Dag Hammarskjöld]] ([[1953]]–[[1961]]), oli myös aktiivinen pyrkien rakentamaan Yhdistyneille kansakunnille itsenäistä roolia. Hän sai surmansa [[Pohjois-Rhodesia]]ssa lento-onnettomuudessa yrittäessään ratkoa [[Kongon kriisi]]ä esikuntansa kanssa.
 
Kolmas pääsihteeri oli [[burma]]lainen (myanmarilainen) [[U Thant]] (1961–[[1971]]). Neljännen pääsihteerin, [[itävalta]]laisen [[Kurt Waldheim]]in ([[1972]]–[[1981]]) jatko kolmannelle pääsihteerikaudelle jäi Kiinan kansantasavallan esittämään vetoon. Viides pääsihteeri oli [[peru]]lainen [[Javier Pérez de Cuéllar]] ([[1982]]–[[1991]]) ja kuudes egyptiläinen [[Boutros Boutros-Ghali]] ([[1992]]–[[1996]]), jonka jatko toiselle kaudelle jäi Yhdysvaltain vetoon.
 
Seitsemännen pääsihteerin [[Kofi Annan]]in toinen kausi päättyi vuoden [[2006]] lopussa. Hänen seuraajakseen ilmoittautui seitsemän varsinaista ehdokasta, joista [[Etelä-Korea|eteläkorealainen]] [[Ban Ki-moon]] voitti kaikki turvallisuusneuvoston koeäänestykset ja valittiin kahdeksanneksi pääsihteeriksi yleiskokouksessa 13. lokakuuta 2006. Yhdeksäs pääsihteeri, [[portugali]]lainen [[António Guterres]] astui virkaansa vuoden [[2017]] alussa.
 
== Historia ==