|
== Kirjan historiaa ==
Ensimmäinen Ruotsissa ilmestynyt ja säilynyt virsikokoelma oli "Swenske songer eller Wisor" vuodelta 1536. Siinä oli 47 laulua. 1500-luvulla ilmestyi useita laulukokoelmia ja nimitys "Den svenska psalmboken" esiintyy ensimmäistä kertaa 1543. Ensimmäinen puolivirallinen ruotsinkielinen virsikirja Ruotsissa oli ns. Uppsalan virsikirja, (Uppsalapsalmboken) vuodelta 1645.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6|Vuosi=2014|Luku=Den svenska psalmboken genom seklerna|Sivu=23-24|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> Sen jälkeen Ruotsissa on julkaistu neljä virallista virsikirjaa:
''Vuoden 1695 virsikirja'', Kirjassajossa oli 413 virttä. Kirja tunnetaan nimellä karoliininen virsikirja (Den karolinska psalmboken). Kirjan virsirunoilijoista voidaan mainita [[Jesper Svedberg]] ja [[Haqvin Spegel]]. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=25|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> Se oli esikuvana 1701 ilmestyneelle suomenkieliselle virsikirjalle, joka oli käytössä Suomessa 1880-luvulle saakka. (Nsns. [[Vanha virsikirja|vanha virsikirja]]).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Reijo Pajamo|Nimeke=Hymnologian peruskurssi|Vuosi=1991|Sivu=76|Julkaisija=Sibelius-Akatemia. ISBN 952-9658-01-X}}</ref>
''Vuoden 1819 virsikirja'', jossa oli 500 virttä. Siihen liitettiin 1921 lisäys Nya psalmer, jolloin virsiä oli 673. Kirja tunnetaan Wallinin virsikirjana (Den wallinska psalmboken) kirjan tekemistä johtaneen arkkipiispa [[Johan Olof Wallin|Johan Olof Wallinin]] mukaan. Wallinin ohella keskeisiä virsirunoilijoita oli [[Frans Mikael Franzén|Franz Mikael Franzen]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=27|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> Vuoden 1921 lisäykseen tuli mukaan kansainvälistä virsiaineistoa sekä 1800-luvun loppupuolen ruotsalaisten virsirunoilojoidenvirsirunoilijoiden kuten [[Lina Sandell|Lina Sandell-Bergin]] virsiä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=|Sivu=29|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>
''Vuoden 1937 virsikirja,'' jossa oli 612 virttä. Virsikirjan keskeisiä ruotsalaisia virsirunoilijoita olivat mm.muiden muassa [[Natanael Beskow|Natalael Beskow,]] [[J. A. Eklund]], [[Edvard Evers]] ja [[Paul Nilsson]]. Vuonna 1969 Ruotsin kirkon kirkolliskokous asetti virsikomitean valmistelemaan lisäystä vuoden 1937 virsikirjaan. Komitea julkaisi kolme lisävihkoa: ''71 psalmer och visor'' 1971 (71 virttä), ''Psalmer och visor'' 76 (137 virttä) sekä ''Psalmer och visor 82'' (155 virttä). Myöhemmin virsikomitean tehtävä laajeni vuoden 1937 virsikirjan uudistamiseen.
Komitean työn tuloksena valmistui ''vuoden1986vuoden 1986 virsikirja''. Siinä on 700 virttä. Virsikirjatyön keskeinen hahmo oli [[Anders Frostenson]]. Vuoden 1969 virsikomitean perustaminen tapahtui hänen aloitteestaan. Muita keskeisiä henkilöitä virsikirjan valmistumisessa olivat muunmuiden muassa runoilija ja kirjailija [[Britt G. Hallqvist]], professori, piispa Jan Arvid Hellström (1941-19941941–1994) sekä runoilija Eva Norberg. Virsien säveltäjistä voidaan mainita [[Sven-Erik Bäck]], Roland Forsberg ja Lars Åke Lundberg.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=34|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>
=== Vuoden 1986 virsikirjan osat ===
''Den svenska psalmboken'' jakautuu kahteen osaan.
Ensimmäinen osa, virret 1-3251–325 on ekumeeninen osa, jota kirjan valmistumisen jälkeen 1986 käytti 16 kirkkoa ja uskonnollista yhdyskuntaa. Virret valittiin 1984 vuoden 1989 virsikomitean ja 1979 muodostetun työryhmän (Sampsalm) yhteistyönä. Tähän yhteistyöhön osallistui Ruotsin kirkon ohella Adventtikirkko (Adventistsamfundet), Evankelinen Isänmaasäätiö (Evangeliska Fosterlandsstiftelsen, EFS), Fribaptistsamfundet, Pelastusarmeija (Frälsningsarmén), Helgelseförbundet, Katolinen kirkko Ruotsissa, Vapaa katolinen kirkko (Liberala katolska kyrkan), Metodistikirkko (Metodistkyrkan), Helluntailiike (Pingströrelsen), Ruotsin allianssilähetys (Svenska Alliansmissionen, Ruotsin Pelastusarmeija (Svenska Frälsningsarmén), Ruotsin Baptistiyhdyskunta (Svenska Baptistsamfundet), Ruotsin lähetysliitto (Svenska Missionsförbundet) ja Örebromissionen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Den svenska psalmboken|Vuosi=1986|Luku=Förord|Kappale=|Sivu=|Julkaisija=Verbum förlag AB Stockholm}}</ref>
Yhteiset virret ovat ennen muuta ”perusvirsiä”perusvirsiä”,” kuten kirkkovuosivirsiä, ehtoollisvirret, aamu-ja iltavirret. Lisäksi mukana on uudempaa ekumeenista aineistoa ja vapaitten suuntien aineistoa sekä anglosaksista ja anglikaanista aineistoa.
Evankelinen isänmaasäätiö päätti käyttää Ruotsin kirkon koko virsikirjaa (virret 1-7001–700) ja liittää niiden jatkoksi oman lisäosan, jossa oli 100 virttä. Muut kirjat, joissa ekumeeninen osa on tai on ollut osana, ovat:
''Cecilia'' (Katolinen kirkko Ruotsissa ja Vapaa katolinen kirkko)
==== Kirkkojen omat osat ====
Yhteisten virsien jatkoksi useimmat kirkot valmistelivat oman osan, joista käytetään usein nimitystä ”samfundsdelen”. Ruotsin kirkon osassa ovat virret 326-700326–700. Siellä ovat ”luterilaiset perusvirret”, kuten kastevirret, uudempia 1900-luvun ja oman aikamme virsiä ja ”viisuja”. Perinteisten virsien lisäksi tässä osassa on kertosäkeisiä psalmivirsiä ja hymnejä, raamattuhymnejä ja kaanoneita sekä messusävelmistön keskeiset osat.
Vuoden 1986 virsikirja on siten moniulotteisempi tyyliltään moniulotteisempi kuin vuoden 1937 virsikirja. Siinä on edustettuina perinteisten virsien ohella suurten herätysten aikaiset laulut ja uusi, kansainvälinen hengellinen musiikki. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld
Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=35|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>
Sen jälkeen kun Den svenska psalmboken valmistui vuonna 1986, on Ruotsissa ilmestynyt kolme virsikokoelmaa täydentämään virsikirjaa, mutta niillä ei ole virallista, Ruotsin kirkon hyväksymää asemaa. Näitä kokoelmia ovat
''Psalmer i 90-talet'' vuodelta 1994. Kokoelmassa on 123 virttä ja laulua, jotka ovat pääosin 1900-luvun loppupuolelta. Kirjassa on sama osastojako kuin virsikirjassa. Kokoelman valmisteli työryhmä, jonka Ruotsin kirkon seurakuntatyön toimikunta (Svenska kyrkans församlingsnämnd) oli asettanut. Kokoelman virsien kirjoittajista tai kääntäjistä voidaan mainita mm.muiden muassa Jan Arvid Hellström (13 virttä), Jonas Jonson (15 virttä), Tore Littmark, [[Ylva Eggehorn]] (7 virttä) ja [[Britt G. Hallqvist]] (8 virttä) Svein Ellingsen (6 virttä). Säveltäjiä mm. [[Sven-Erik Bäck]] (10 sävelmää), [[Egil Hovland]] (6 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää)<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 90-talet|Vuosi=1994|Luku=|Sivu=173-176|Julkaisija=Verbum förlag Ab, Stockholm ISBN 91-526-2183-9}}</ref>
''Psalmer i 2000-talet'' kirja on vuodelta 2006. Kirjassa on 116 virttä sekä 50 virttä Psalmer i 90-telet kokoelmasta. Virret kokoelmassa ovat pääosin uusia, tätä kokoelmaa varten kirjoitettuja sekä käännösvirsiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on virsiä, jotka alkuaanjoita ei ole alkuaan tarkoitettu virsiksi. Keskeisiä virsirunoilijoita kokoelmassa ovat mmmuiden muassa [[Ylva Eggehorn]] (19 virttä), [[Anders Frostenson]] (6 virttä), Fred Kaan 10 (virttä), Per Harling (11 virttä, 6 sävelmää) ja Jonas Jonsson (21 virttä). Virsien kirjoittajista, jotka eivät ole perinteisiä hengellisen musiikin tekijöitä, voidaan mainita [[Cornelis Vreeswijk]], Py Bäckman ja [[Benny Andersson]]. Säveltäjiä: John Bell (4 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää) ja Britta Snickars (6 sävelmää). <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 2000-taler|Vuosi=2006|Luku=Författare, översättare, tonsättare och kompositörer|Sivu=|Julkaisija=Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4}}</ref>
Kirjassa on virret järjestelty eri osastoihin kuin virallisessa virsikirjassa. Kirjan valmisteli Verbum-kustantamon ja Ruotsin kirkon yhteinen työryhmä. Kirjan viimeistely tapahtui yhteistyössä Ruotsin piispainkokouksen kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 2000-taler|Vuosi=2006|Sivu=|Julkaisija=Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4}}</ref>
| 