Ero sivun ”Mielenterveys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 1:
'''Mielenterveys''' on käsite, jota on pyritty määrittelemään useilla eri tavoilla. Mielenterveys on psykologisen hyvinvoinnin taso tai [[mielenterveyden häiriö]]n puuttumista. Suomen kielen sanakirja määrittelee sen ”[[Psyyke|psyykkiseksi]] hyvinvoinniksi ja riittäväksi sopeutumiseksi sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön”.<ref>''Uusi suomen kielen sanakirja'', Gummerus 1998</ref> [[Maailman terveysjärjestö]]n mukaan mielenterveys on puolestaan "psyykkistä terveyttä eli kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan sekä emotionaalista terveyttä eli kykyä tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja".<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fogelholm, Mikael; Huuhka, Helena & Reinikkala, Paula & Sundman, Tuula | Nimeke = Terve! 1, Terveyden perusteet | Sivu = 110 | Suomentaja = | Julkaisupaikka = [[Helsinki]] | Julkaisija = [[Sanoma Pro|Sanoma Pro Oy]] | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-952-63-0845-6}}</ref>
== Tarkennettuja määritelmiä ==
[[Sigmund Freud]]
Mielenterveys on myös määritelty omien mahdollisuuksien tiedostamiseksi, pyrkimykseksi toteuttaa ja lisätä omia mahdollisuuksia ja itsensä hyväksymistä.<ref name="HS 10.8.2009">Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Jenni Frilander. ''Helsingin Sanomat'' 10.8.2009, A 16.</ref>▼
▲Mielenterveys on määritelty omien mahdollisuuksien tiedostamiseksi, pyrkimykseksi toteuttaa ja lisätä omia mahdollisuuksia ja itsensä hyväksymistä.<ref name="HS 10.8.2009">Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Jenni Frilander. ''Helsingin Sanomat'' 10.8.2009, A 16.</ref>
▲Yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista (ihmissuhteista, päivittäisestä liikkumisesta, työstä ja vapaa-ajasta) siten, että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi.
▲Mielenterveyttä on määritelty monilla tavoilla. Sigmund Freudin aikoinaan esittämä määritelmä, kyky rakastaa ja tehdä työtä, sopii nykyolosuhteisiin jo huonosti. Määrittelyssä on nimittäin seuraavat periaatteet:
# Subjektiivisuusperiaate: arvioidaan tutkittavaa arvioitsijan omien näkemysten ja tuntemusten perusteella.
# Kulttuuriperiaate: verrataan tutkittavaa tietystä kulttuurinormistosta saatuun kuvaan tai malleihin.
Rivi 17 ⟶ 16:
# Valtaperiaate: arvioidaan tutkittavaa vallan antamien käyttäytymisen rajojen tai mahdollisuuksien pohjalta.
# Kognitiivinen periaate: arvioidaan tutkittavaa tietyn tiedon, ajattelun, ihmiskäsityksen tai vaikka muuttuvan maailmankuvan perusteella.
Mikään näistä periaatteista ei yksinään toimi. Päätettäessä tutkittavan henkilön mielenterveydestä täytyy käydä aina läpi kaikki edellä luetellut kohdat.<ref>Viitamäki, R. (1973) Kliininen psykologia ja sen sovellus. Helsinki: WSOY. Heiska, J. (1988) Mielenterveyden häiriön määritelmä. Mielenterveys-lehti 6.</ref>
== Katso myös ==
| |||