Ero sivun ”Haikon kartano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
[[Kuva:COA family sv Stenbock (yngre ätten).svg|thumb|right|150px|Haikon kartanon 1400-luvulta 1800-luvulle omistaneen Stenbock-suvun vaakuna.]]
=== Keskiajalta 1800-luvulle ===
Ensimmäinen merkintä Haikon kartanosta on vuodelta 1382, jolloin mainitaan "Grels j Hajckå" käräjien lautamiehenä.<ref>Museovirasto: [https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000008278 Haikkoo 1.] Viitattu 30.12.2017.</ref> Toisen tiedon mukaan ensimmäinen maininta on jo vudelta 1362. <ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 268, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref> 1400-luvulla kartano oli [[Viipurin maaseurakunnan kirkko|Viipurin dominikaaniluostarin]] omaisuutta. Vuonna 1451 luostari myi tilan Viipurin käskynhaltija [[Jöns Olavinpoika|Jöns Olavinpojalle]] 70 markalla.<ref>Kansallisarkisto: [http://df.narc.fi/document/2887 Diplomatarium Fennicum 2887], viitattu 30.12.2017.</ref> Seuraavat 400 vuotta se kuului [[Stenbock]]in suvulle.
 
Päärakennus on palanut useaan otteeseen. Vanhin tieto palamisesta on vuodelta 1508, jolloin [[tanska]]laiset merirosvot hävittivät [[Uusimaa|Uudenmaan]] rannikkoa. Venäläiset joukot polttivat kartanon kolmesti, muun muassa [[isoviha]]n aikaan.<ref name="Simola">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/matkailu/1073990094/Haikon+kartano+tarjoaa+kartanoromantiikkaa+elamyksia+ja+aktiviteetteja| Nimeke =Haikon kartano tarjoaa kartanoromantiikkaa, elämyksiä ja aktiviteetteja | Julkaisija = Turun Sanomat| Ajankohta =1.9.2004 | Viitattu = 3.1.2018}}</ref>