Versio 13. marraskuuta 2018 kello 22.49 muokkaa Ipr1 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 202 578 muokkausta aukt. ← Vanhempi muutos		Versio 21. maaliskuuta 2019 kello 11.30 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 96 972 muokkausta teostidot tupalana pois; viitteet Uudempi muutos →
Rivi 20: Ennen ministeriksi tuloaan Wuori oli [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö\|SAK:n]] puheenjohtaja [[1938]]–[[1945]].<ref>[http://netti.sak.fi/sak/tiedotteet/2000/t000814d.html Netti.sak] Luettu 11.2.2007</ref> SAK:n puheenjohtajana Wuori vaikutti keskeisesti niin sanottuun [[tammikuun kihlaus\|tammikuun kihlaukseen]]. Ministerikausien jälkeen hän lähti diplomaattiuralle ja toimi edustajajana [[Lontoo]]ssa [[1945]]–1947 ja lähettiläänä vuosina 1947–1952 ja suurlähettiläänä [[Moskova]]ssa [[1955]]–[[1963]] ja [[Tukholma]]ssa 1964–1965 sekä väliajan ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä.<ref>[http://www.palkkatyolainen.fi/pt2000/p000905-h5.html Palkkatyöläinen.fi]Luettu 11.2.2007</ref> Tukholmasta palattuaan Wuori ehti vielä toimia tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä ennen tapaturmaista kuolemaansa. Wuori osallistui koulupoikana Suomen sisällissotaan punaisten puolella huoltotehtävissä ja päätyi Pietariin, jossa oli perustamassa [[Suomen Kommunistinen Puolue\|Suomen kommunistista puoluetta]]. Wuori toimi puoluetehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Hän jäi kiinni komennuksellaan Suomessa 1. marraskuuta 1919<ref>{{Verkkoviite\|osoite= http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805232200962647_u0.shtml \|nimeke=Uutuuskirjan kova väite: Stalin ”pelasti” Suomen tapattamalla punaupseerit ennen talvisotaa - komean sotilasuran luonut Johannes kidutettiin kuoliaaksi\|viitattu=2018-05-23~~\|ietf-kielikoodi=fi-FI~~ }}</ref> ja sai sodan aikaisista ja SKP-toimistaan yhteensä kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, jota suoritti Tammisaaren ja Turun vankiloissa. Hänet armahdettiin vuonna [[1925]], jolloin hän oli jo etääntynyt kommunisteista.<ref>Nevakivi, Jukka: ''Linnasta linnaan: Eero A. Wuoren (1900–1966) poliittinen elämäkerta.'' Otava, 1992.</ref> Vankeudesta vapauduttuaan Wuori työskenteli ''[[Kansan Työ]]'' -lehden toimittajana vuosina 1926–1930 ja päätoimittajana 1930–1938.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin 1956'', s. 107. </ref> Wuori oli SDP:ssä [[Väinö Tanner]]in ja [[tannerilaisuus\|tannerilaisuuden]] merkittävimpiä kriitikkoja 1944–1945<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.vn.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/sv.jsp?oid=103096\| Nimeke =Väinö Tanner oli moderni talousmies \| Tekijä =Lipponen, Paavo ~~\| Tiedostomuoto =~~ \| Selite = Paavo Lipponen Tanner-seminaarissa \| Ajankohta =2001\|Viitattu =16.6.2009}}</ref> ja mobilisoi jatkosodan loppuvaiheessa ammattiyhdistysliikettä erillisrauhan kannalle.<ref>Apunen, ~~Osmo –~~& Wolff~~, Corinna: ''Pettureita ja patriootteja: Taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938–1948.'' SKS, 2009.~~</ref>{{Lähde tarkemmin\|sivunuermo?}} Vuonna 2009 julkaistun professori [[Osmo Apunen\|Osmo Apusen]] ja tutkija [[Corinna Wolff]]in kirjan ''Pettureita ja patriootteja'' mukaan Wuori toimi [[jatkosota\|jatkosodan]] ratkaisevissa vaiheissa helmi–lokakuussa 1944 [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] "poliittisena vaikuttaja-asiamiehenä". Hän antoi sisäpiirin tietoja [[hallitus\|hallituksen]], [[eduskunta\|eduskunnan]] ja [[päämaja]]n keskusteluista Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle [[NKVD\|NKGB:lle]].<ref>Ks. myös {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sota-ajan+hallituksen+sis%C3%A4piiril%C3%A4inen+vuoti+tietoja+Neuvostoliitolle/1135246914875 \| Selite = vanhentunut linkki\| Nimeke = Sota-ajan hallituksen sisäpiiriläinen vuoti tietoja Neuvostoliitolle \| Tekijä = Hämäläinen, Unto \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Viitattu =16.6.2009 \|Arkisto = https://web.archive.org/web/20090617060742/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sota-ajan+hallituksen+sisäpiiriläinen+vuoti+tietoja+Neuvostoliitolle/1135246914875}}</ref> ==Julkaisuja== Rivi 30: == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Apunen, Osmo – Wolff, Corinna \| Nimeke=Pettureita ja patriootteja: Taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938–1948 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=2009 \| Isbn=978-952-222-118-6 \| Selite=Historiallisia tutkimuksia, 244 \| Tunniste={{ISSN\|0073-2559}} }}▼ {{Viitteet}}▼ ▲{{===Viitteet}}=== {{Viitteet\|Sarakkeet}} ==Kirjallisuutta== ▲* {{Kirjaviite \| Tekijä=Apunen, Osmo – Wolff, Corinna \| Nimeke=Pettureita ja patriootteja: Taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938–1948 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=2009 \| Isbn=978-952-222-118-6 \| Selite=Historiallisia tutkimuksia, 244 \| Tunniste={{ISSN\|0073-2559}} }} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Eero A. Wuori sopimusyhteiskunnan rakentajana ja kansallisena vaikuttajana \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö \| Vuosi=2000 \| Isbn=951-714-201-3 }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Nevakivi, Jukka \| Nimeke=Linnasta linnaan: Eero A. Wuoren (1900–1966) poliittinen elämäkerta \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=1992 \| Isbn=951-1-11162-0 }} {{Edeltäjä-seuraaja\|Logo= Rivi 44 ⟶ 46: {{auktoriteettitunnisteet}} ~~{{Tynkä/Poliitikko}}~~ {{AAKKOSTUS:Wuori, Eero A.}} [[Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot]]

Ero sivun ”Eero A. Wuori” versioiden välillä