Ero sivun ”Rajavartiolaitos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Jatkosodan sotatoimien päättyessä aselepoon rajajääkäripataljoonat vetäytyivät rajalle ja aloittivat samalla sen vartiointi- ja varmistustehtävät. RjP 1 toimi Kaakkois-Suomessa, RjP 2 välillä [[Imatra]] - [[Kitee]], RjP 3 [[Ilomantsi]]sta [[Tohmajärvi|Tohmajärvelle]] sekä RjP 6 [[Pielisjärvi|Pielisjärveltä]] [[Kuhmo]]on. [[Rajajääkäriprikaati]] toimi ensin ylipäällikön reservinä ja tämän jälkeen [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunnalle]] alistettuna, keskeisenä tehtävänään varmistaa suomalaisten saksalaisilta valtaamia alueita [[Lapin sota|Lapin sodan]] tapahtumien edetessä.<ref>Kosonen & Pohjonen 1994, 320-321</ref>
 
Sodan jälkeen toiminnan painopiste oli rajavartioinnissa ja sotilaallisen kyvyn voimakkaassa kehittämisessä. Tähän syynä oli vallinnut sodan tai sisäisen levottomuuden uhka. Vasta vuoden 1947 jälkeen toimintaa alettiin kehittää rauhan ajan rajavartiointia painopisteenä pitäen. Merkittävänä ongelmana oli miehistöaineksen epätasaisuus, johon vaikuttivat huono palkkaus ja heikot työolot.<ref name="rr1"/><ref>[http://www.rajavartioliitto.fi/historia.php Rajavartioliitto: Historiaa] Viitattu 14.1.2007</ref> [[Porkkalan rajavartiostossarajavartiosto]]ssa vuonna 1948 tehdyn kyselyn mukaan rajajääkärit kokivat asemansa ristiriitaisena: vaikka he olivat työsuhteessa valtioon, heitä kohdeltiin esimiesten taholta kuin varusmiehiä. <ref>Kosonen & Pohjonen 1994, 349</ref>
 
==Kehitys 1960-luvulta 1990-luvulle==