Ero sivun ”Rajavartiolaitos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 43:
[[Talvisota|Talvi]]- ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana rajavartiostot muodostivat [[rajapataljoona|rajapataljoonia]], myöhemmin [[rajajääkäripataljoona|rajajääkäripataljoonia]] ja osallistuivat taisteluihin muun armeijan rinnalla. Jatkosodan päätyttyä rajalle sijoitetut armeijan yhtymät hoitivat rajavartiointia [[1. joulukuuta]] [[1944]] saakka, jolloin rajavartiointi siirtyi takaisin Rajavartiolaitoksen vastuulle.<ref>[http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/BC0FC228513C5E39C2256FF10036501E?opendocument Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto 1944–] Viitattu 14.2.2007</ref><ref>[http://www.raja.fi/rvl/lr/home.nsf/pages/073B96F2922A357DC22570220032E557?opendocument Rajavartiolaitos: Lapin rajavartiosto sodassa]</ref>
 
Jatkosodan sotatoimien päättyessä aselepoon rajajääkäripataljoonat vetäytyivät rajalle ja aloittivat samalla sen vartiointi- ja varmistustehtävät. RjP 1 toimi Kaakkois-Suomessa, RjP 2 välillä [[Imatra]] - [[Kitee]], RjP 3 [[Ilomantsi]]sta [[Tohmajärvi|Tohmajärvelle]] sekä RjP 6 [[Pielisjärvi|Pielisjärveltä]] [[Kuhmo]]on. [[Rajajääkäriprikaati]] toimi ensin ylipäällikön reservinä ja tämän jälkeen [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunnalle]] alistettuna, keskeisenä tehtävänään varmistaa suomalaisten saksalaisilta valtaamia alueita [[Lapin sota|Lapin sodan]] tapahtumien edetessä.<ref>Kosonen & Pohjonen 1994, 320-321</ref>
 
Sodan jälkeen toiminnan painopiste oli rajavartioinnissa ja sotilaallisen kyvyn voimakkaassa kehittämisessä. Tähän syynä oli vallinnut sodan tai sisäisen levottomuuden uhka. Vasta vuoden 1947 jälkeen toimintaa alettiin kehittää rauhan ajan rajavartiointia painopisteenä pitäen. Merkittävänä ongelmana oli miehistöaineksen epätasaisuus, johon vaikuttivat huono palkkaus ja heikot työolot.<ref name="rr1"/><ref>[http://www.rajavartioliitto.fi/historia.php Rajavartioliitto: Historiaa] Viitattu 14.1.2007</ref> Porkkalan rajavartiostossa vuonna 1948 tehdyn kyselyn mukaan rajajääkärit kokivat asemansa ristiriitaisena: vaikka he olivat työsuhteessa valtioon, heitä kohdeltiin esimiesten taholta kuin varusmiehiä. <ref>Kosonen & Pohjonen 1994, 349</ref>