Ero sivun ”Nukkuminen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 144:
Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin. [[Murrosikä|Murrosiässä]] lähes jokaisen ihmisen unijakso pyrkii myöhentymään jonkin verran, ja nuorista tulee aiempaa iltavirkumpia. Sen seurauksena yläluokkien koululaisten yöunet jäävät joskus lyhyiksi.<ref>Partonen 2014, s. 43–44, 51–52.</ref>
 
Iltavirkkuutta pidetään usein evolutiivisena sopeumana, joka auttaa luonnossa eläviä ihmisyhteisöjä välttämään joutumista öisin petojen saaliiksi. Yhteiskunta on kuitenkin rakentunut siten, että iltavirkkujen on vaikea noudattaa luontaista uni-valverytmiään, mistä aiheutuu usein terveysongelmia<ref>“Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla” – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/18/yhteiskunta-pyorii-aamuvirkkujen-tyrannialla-vain-kolmasosa-elaa-luonnollisessa</ref>.
Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut kärsivät aamuvirkkuja enemmän sekä sairauksista että unihäiriöistä. Iltavirkkuus lyhentää myös elinikää<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 17. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>, sillä selvästi iltavirkuiksi itsensä kokevilla on kymmenen prosenttia suurempi enneneaikainen kuolleisuus kuin itsensä selvästi aamuvirkuiksi kokevilla<ref>Associations between chronotype, morbidity and mortality in the UK Biobank cohort. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29642757</ref>. Osa kohonneesta sairastavuudesta johtuu siitä, että yksilön arkisen vuorokausirymin yhteensopimattomuus hänen biologisen kellonsa kanssa on merkittävä vaaratekijä terveydelle.<ref>Sisäisen kellon ja arjen epätahti on iso terveysriski – löytyykö nopeasta verikokeesta apua? https://yle.fi/uutiset/3-10445573</ref> Jos ihminen joutuu nukkumaan väärään aikaan vuorokaudesta, lähes kaikkien niiden geenien toiminta, jotka ovat ajastuneet olemaan olemaan aktiivisia tiettyyn aikaan vuorokaudesta, häiriintyy.<ref>Vuorotyössä tikittää vaarallinen aikapommi: rintasyöpää, hedelmättömyyttä, sydänkohtaus. Yle-uutiset 28.4.2014. http://yle.fi/uutiset/3-7033979</ref>
 
Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut kärsivät aamuvirkkuja enemmän sekä sairauksista että unihäiriöistä<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 17. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>.
Aiemmin on luultu, että iltavirkkuus lisäisi ylipainoisuuden ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, mutta vuonna 2019 julkaistiin tutkimus, jossa havaittiin, ettei tällaista riskiä ole, jos iltavirkut voivat nukkua sisäisen kellonsa säätelemänä aikana<ref name="inverse.com">Body Clock Study Shows Mental Health Effects of Being a "Morning Person." 29.1.2019. https://www.inverse.com/article/52855-body-clock-circadian-rhythm-depression</ref>. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin, että iltavirkuilla on vähäisessä määrin kohonnut riski sairastua mielenterveyden häiriöihin<ref name="inverse.com"/>. Iltavirkkujen kohonnut kuolleisuus vanhuusiässä saattaa selittyä sillä, että vanhoilla ihmisillä on usein unirytmiä häiritseviä elinikää lyhentäviä [[neurologia|neurologisia]] sairauksia. Iltavirkkuutta pidetään usein evolutiivisena sopeumana, joka auttaa luonnossa eläviä ihmisyhteisöjä välttämään joutumista öisin petojen saaliiksi.
Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkut kärsivät aamuvirkkuja enemmän sekä sairauksista että unihäiriöistä. Iltavirkkuus lyhentää myös elinikää<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 17. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>, sillä selvästi iltavirkuiksi itsensä kokevilla on kymmenen prosenttia suurempi enneneaikainen kuolleisuus kuin itsensä selvästi aamuvirkuiksi kokevilla<ref>Associations between chronotype, morbidity and mortality in the UK Biobank cohort. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29642757</ref>. Osa kohonneesta sairastavuudesta johtuu siitä, että yksilön arkisen vuorokausirymin yhteensopimattomuus hänen biologisen kellonsa kanssa on merkittävä vaaratekijä terveydelle.<ref>Sisäisen kellon ja arjen epätahti on iso terveysriski – löytyykö nopeasta verikokeesta apua? https://yle.fi/uutiset/3-10445573</ref> Jos ihminen joutuu nukkumaan väärään aikaan vuorokaudesta, lähes kaikkien niiden geenien toiminta, jotka ovat ajastuneet olemaan olemaan aktiivisia tiettyyn aikaan vuorokaudesta, häiriintyy.<ref>Vuorotyössä tikittää vaarallinen aikapommi: rintasyöpää, hedelmättömyyttä, sydänkohtaus. Yle-uutiset 28.4.2014. http://yle.fi/uutiset/3-7033979</ref>
 
Aiemmin on luultu, että iltavirkkuus lisäisi ylipainoisuuden ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, mutta vuonna 2019 julkaistiin tutkimus, jossa havaittiin, ettei tällaista riskiä ole, jos iltavirkut voivat nukkua sisäisen kellonsa säätelemänä aikana<ref name="inverse.com">Body Clock Study Shows Mental Health Effects of Being a "Morning Person." 29.1.2019. https://www.inverse.com/article/52855-body-clock-circadian-rhythm-depression</ref>. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin, että iltavirkuilla on vähäisessä määrin kohonnut riski sairastua mielenterveyden häiriöihin<ref name="inverse.com"/>. Iltavirkkujen kohonnut kuolleisuus vanhuusiässä saattaa selittyä sillä, että vanhoilla ihmisillä on usein unirytmiä häiritseviä elinikää lyhentäviä [[neurologia|neurologisia]] sairauksia. Iltavirkkuutta pidetään usein evolutiivisena sopeumana, joka auttaa luonnossa eläviä ihmisyhteisöjä välttämään joutumista öisin petojen saaliiksi.
 
Iltavirkut kuolevat muita nuorempina<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 17. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>, sillä selvästi iltavirkuiksi itsensä kokevilla on kymmenen prosenttia suurempi enneneaikainen kuolleisuus kuin itsensä selvästi aamuvirkuiksi kokevilla<ref>Associations between chronotype, morbidity and mortality in the UK Biobank cohort. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29642757</ref>.
 
==Unihäiriöt==