Ero sivun ”Nukkuminen” versioiden välillä

Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin. [[Murrosikä|Murrosiässä]] lähes jokaisen ihmisen unijakso pyrkii myöhentymään jonkin verran, ja nuorista tulee aiempaa iltavirkumpia. Sen seurauksena yläluokkien koululaisten yöunet jäävät joskus lyhyiksi.<ref>Partonen 2014, s. 43–44, 51–52.</ref>

 

 

Aiemmin on luultu, että iltavirkkuus lisäisi ylipainoisuuden ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, mutta vuonna 2019 julkaistiin tutkimus, jossa havaittiin, ettei tällaista riskiä ole, jos iltavirkut voivat nukkua sisäisen kellonsa säätelemänä aikana<ref name="inverse.com">Body Clock Study Shows Mental Health Effects of Being a "Morning Person." 29.1.2019. https://www.inverse.com/article/52855-body-clock-circadian-rhythm-depression</ref>. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin, että iltavirkuilla on vähäisessä määrin kohonnut riski sairastua mielenterveyden häiriöihin<ref name="inverse.com"/>. Iltavirkkujen kohonnut kuolleisuus vanhuusiässä saattaa selittyä sillä, että vanhoilla ihmisillä on usein unirytmiä häiritseviä elinikää lyhentäviä [[neurologia|neurologisia]] sairauksia. Iltavirkkuutta pidetään usein evolutiivisena sopeumana, joka auttaa luonnossa eläviä ihmisyhteisöjä välttämään joutumista öisin petojen saaliiksi.