Ero sivun ”PIK-5” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
kuvia |
||
Rivi 45:
=== PIK-5a-piensarja ja konetyypin ensimmäiset käyttäjät ===
[[Tiedosto:PIK-5a OH-PAC at Jämijärvi airfield (June 1954).jpg|pienoiskuva|Valkeakosken ilmailukerhon OH-PAC [[Jämijärven lentokenttä|Jämijärven lentokentällä]] kesäkuussa 1954.]]
Prototyyppi luovutettiin koelentojen päätyttyä lokakuussa 1946 PIK:n käyttöön. Seuraavan vuoden maaliskuuhun mennessä koneella oli tehty 247 lentoa, joiden yhteenlaskettu lentoaika oli 31 tuntia ja 41 minuuttia. Startit oli pääasiassa tehty auto- ja vintturihinauksella. Kokemukset ensimmäisen puolen vuoden käytön ajalta olivat hyviä, vaikka OH-PAA:lle sattui myös muutama vähäinen vaurioituminen. Kerhon silloinen puheenjohtaja Carl Stude ja sihteeri Jaakko Nurmi suositteleivat sen hyväksymistä laajempaan käyttöön, ja [[Suomen ilmailuliitto]] anoi [[kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö]]ltä koneen tyyppikatsausta maaliskuulle 1947 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä oli professori [[Arvo Ylinen|Arvo Ylisen]] antama todistus lujuus- ja rakennevaatimusten täyttymisestä. Ministeriö myönsi tyyppitarkastustodistukset samalla kertaa heinäkuussa 1947 PIK-5:lle ja [[PIK-7 Harakka II|PIK-7 Harakka II:lle]].<ref name="raunio1995s74-75"/>
[[Suomen ilmapuolustusliitto]] (SIPL) oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen muuttunut [[Suomen Ilmailuliitto|Ilmailuliitoksi]] (SIL). Liitto sai edelleen ”vanhasta muistista” verrattain suuria järjestöavustuksia, joskin inflaatio söi näiden ostoarvoa voimakkaasti. Ilmailuliitto hankki varoja lisäksi myymällä omaisuuttaan ja ottamalla velkaa. Kerätyn rahoituksen turvin Jämillä pidettiin lentokonerakentamisen ammattilaisia töissä, jotka tekivät suomalaisille lentokerhoille edullisesti myytyjä lentokonesarjoja ja korjasivat kerhojen vaurioituneita koneita.<ref name="raunio1995s84-85"/>
[[Tiedosto:PIK-5a OH-PAD.jpg|pienoiskuva|[[Suomen ilmailuliitto|Suomen ilmailuliiton]] OH-PAD odottaa hinaukseen lähtö Jämijärvellä 1950-luvulla.]]
Jämijärven puusepät valmistivat kuusi PIK-5a-rakennussarjaa, joihin oli lisätty uutena ominaisuutena siipiin asennetut lentojarrut. Jarrut lisättiin myöhemmin myös prototyypin siipiin jälkiasennuksena. Jämijärvellä valmistetut lentokonesarjat myytiin suomalaisille lentokerhoille, joista osa rakensi myös koneet loppuun itsenäisesti. Koneita rekisteröitiin ilmailuliiton kirjoihin kolme vuonna 1947 ja yksi seuraavana vuotena. Tyyppi sai vähemmän käytetyn mallinimen ''Cumulus'', ja siitä laadittiin englanninkielinen myyntiesite vientiä varten. PIK:in tavoitteena oli saada markkinoitua konetyyppi esimerkiksi naapurimaa Ruotsin vakiokoulukoneeksi. Kauppoja pyrittiin esimerkiksi edistämään kesällä 1947, jolloin Jämille saapui kaksi ruotsalaisten purjelentopiirien kärkimiestä Ståhlfors ja Svänsson, joista ensimmäinen vastasi muun muassa purjelennon kehittämisestä Ruotsin ilmailuliitossa (KSAK), ja jälkimmäinen oli Ruotsin suurimman ja aktiivisimman lentokerhon, [[Stockholms Segelflygklubb]]in puheenjohtaja. Lars Norrmén lensi ruotsalaisille koneen esittelylennon, jolla esiteltiin tyypin ominaisuuksia.<ref name="raunio1995s74-75"/> Ruotsalaiset eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä koneen ulkoisiin pingoituslankoihin, eivätkä lähteneet viemään tyyppiä eteenpäin kotimaassaan.<ref name="raunio1995s76-77">Raunio 1995, s. 76–77.</ref>
Rivi 56 ⟶ 58:
=== PIK-5b ===
[[Tiedosto:PIK-5b OH-PAR in early 1960s.jpg|pienoiskuva|Flygklubben Cumuluksen PIK-5b OH-PAR 1960-luvun alulla. Kone lahjoitettiin myöhemmin [[Suomen ilmailumuseo]]n kokoelmaan.]]
PIK-5a OH-PAA varioitui pahoin autohinauksella tehtyä starttia seuranneessa onnettomuudessa<ref name="raunio1995s80-81">Raunio 1995, s. 80–81.</ref> [[Porin lentoasema]]lla 18. elokuuta 1948.<ref name="raunio1995s88-91">Raunio 1995, s. 88–91.</ref> OH-PAA oli ollut PIK:in kesäharjoittelijoina olleiden [[Jussi Juurikkala]]n, Jaakko Koskisen ja Erkki Virtasen käytössä, joista Juurikkala lensi konetta turmapäivänä. Onnettomuus sai alkunsa autohinauksen epäonnistuttua hinausvaijerin katkettua noin 70 metrin lentokorkeudessa. Kone joutui virheellisestä kaarrosta syöksykierteeseen, ja syöksyi nokka edellä maahan. Juurikkala selvisi onnettomuudesta, mutta loukkasi pahoin selkänsä.<ref name="raunio1995s80-81"/>
Rivi 63 ⟶ 66:
=== PIK-5c ===
[[Tiedosto:PIK-5c OH-PAL at Kymi airfield (May 1960).jpg|pienoiskuva|Loviisan ilmailukerhon PIK-5c OH-PAL [[Kymin lentokenttä|Kymin lentokentällä]] toukokuussa 1960.]]
OH-PAA:lla tehtiin 1950-luvun lopulla muutamia PIK:in sisäisiä ennätyksiä: Antti Koskinen teki kesällä 1957 kerhon matkalentoennätyksen 188 kilometrin lennolla [[Parolan lentokenttä|Parolasta]] Jämijärvelle, ja Veikko Lehmusvuori oli rikkonut kerhon aikalentoennätyksen ajalla 9 tuntia ja 4 minuuttia. OH-PAA tuhoutui kuitenkin jälleen melkein kokonaan Jämijärvellä 14. heinäkuuta 1957,<ref name="raunio1995s80-81"/> kun kone joutui kaarrosta syöksykierteeseen, ja syöksyi maahan.<ref name="raunio1995s88-91"/> Lentäjänä ollut oppilas Per Andersson loukkaantui kuitenkin vain lievästi.<ref name="raunio1995s82-83"/>
|