Ero sivun ”Aman Allah Khan” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 33:
Afganistanin hallitsijaparin pyrkimykset nykyaikaistaa yhteiskuntaa eivät saaneet juurikaan vastakaikua Afganistanin laajemman väestön keskuudessa. Toisin kuin Kabulin oppinut eliitti, suurin osa afgaaneista eli maaseudulla perinteisten arvojen mukaisesti. Etenkin kysymys naisten asemasta muodostui konservatiivisissa piireissä länsimaalaistumisen ja sekularisaation symboliksi. Uudistusten ongelmana oli myös Afganistanin rajalliset taloudelliset ja inhimilliset resurssit. Rawalpindin sopimus merkitsi itsenäistä ulkopolitiikka, mutta myös toisaalta brittien aiemmin maksamien vuotuisten avustusten loppua. Verojen kantokyky oli rajallinen ja uudistukset kuten Dar al-Amanin rakennuttaminen olivat huomattavan kalliiita. Samalla koulutettu eliitti pysyi edelleen hyvin harvalukuisena. Kolmannen afgaanisodan tuoma kansansuosio alkoi lopulta ehtyä ja maan sisäiset levottomuudet alkoivat. Ensimmäinen huomattava taoaus oli [[Mangalit|Mangal]]-paštujen kapina vuonna 1924. Kapina onnistuttiin kuitenkin kukistamaan joistakin uudistuksista ölopulta luopumalla, sekä myös ulkomaalaisten palkkasoturien lentämien Aman Allahin hankkimien uusien lentokoneiden avulla. Vuosina 1927 ja 1928 Aman Allah ja Soraja tekivät pitkän ulkomaanmatkan Euroopassa, Turkissa, [[Egypti]]ssä ja Iranissa. Aman Allahin näkemät uudistukset ulkomailla vakuuttivat hänet uudistusten nopeuttamisen tarpeesta Afganistanissa. Afganistanissa hän julksiti aikeitaan yhä uusista uudistuksista, kuten asevelvollisuuden laajentamisesta, moniavioisuuden rajoituksista ja pakollisesta oppivelvollisuudesta.<ref name="afg" />
[[Tiedosto:Mausoleum_of_Amanullah_Khan.jpg|thumb|Aman Allahin mausoleumi [[Jalalabad]]issa.]]
Konservatiivisille piireille uudistukset alkoivat olla lopulta liikaa. Afganistanin maaseudulla levitettiin kuvaa hallitsijaparista ulkomaanmatkallaan, jossa kevyeen iltapukuun sonnustautunut Soraja esiintyy illallisilla ja vastaanottamassa käsisuudelmaa Ranskan presidentiltä. Villien huhujen mukaan kuningas itse aikoi luopua islamista. Täysimittainen kapina alkoi marraskuussam1928, kun [[šinwarit|šinwari-paštut]] tuhosivat kuninkaan talvipalatsin Jalalabadissa. Kuningas yritti hallita tilannetta myönnytyksillä, mutta kapina levisi pian myös muihin maakuntiin. Yhtä kapinallisjoukkoa Kabulin pohjoispuolella johti tadžikkitaustainen [[Habib Allah Kalakani]], jonka joukot etenivät lopulta kohti pääkaupunkia. Lopulta tammikuussa 1929 Aman Allah päätti luopua kruunusta veljensä [[’Inajat Allah Khan]]in hyväksi ja hän itse pakeni pääkaupungista [[Rolls-Royce (automerkki)|Rolls-Roycellaan]] Afganistanin kuninkaiden tukialueelle [[Dorranit|Dorrani]]-heimon [[Kandahar]]iin. Kabulissa Habib Allah Kalakani pakotti ’Inajat Allahin luopumaan kruunusta vain parin päivän jälkeen. Kandaharissa Aman Allah teki vielä muutamia yrityksiä Kabulin jälleenvaltaamiseksi, mutta yritykset epäonnistuivat. Lopulta Aman Allah ja Soraja pakenivat ensin Intiaan ja sieltä edelleen Eurooppaan.<ref name="afg" /> Aman Allah kuoli maanpaossa [[Sveitsi]]n [[Zürich]]issa 25. huhtikuuta 1960.<ref name="brit" /> Aman Allah on sittemmin haudattu mausoleumiin Jalalabadissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/article/us-afghan-king/afghan-kings-shrine-neglected-as-city-modernizes-idUSTRE5183N520090209 | Nimeke = Afghan king's shrine neglected as city modernizes | Tekijä = Hamid Shalizi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Reuters | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.12.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Lähteet ==
| |||