Ero sivun ”Pyhän Stanislauksen ritarikunta” versioiden välillä

'''Keisarillinen pyhän Stanislauksen ritarikunta''' oli venäläinen [[kunniaritarikunta|ritarikunta]] vuodesta 1831 vuoteen 1917. Ritarikunta oli Venäjän uusin kunniamerkki, ja sitäsen kunniamerkkejä käytettiin ennen muuta palkitsemaan virkamiesansioitavirkamiesansioista. 

Vuonna [[1831|1831,]] P[[Marraskuun kansannousu|uolan kapinan]], tukahduttamisen jälkeen, ritarikunta liitettiin muiden Puolan ritarikuntien myötä venäläisten ritarikuntien lukuun.

Vuonna [[1832]] pyhän Stanislauksen muotokuva poistettiin ansiomerkistä korvamaallakorvaamalla se nimikirjaimilla SS ja Puolan yksipäinen kotka korvattin Venäjän keisarillisella kaksipäisellä kotkalla. Vuonna [[1839]] Nikolai I antoi uuden ohjesäännön, jonka mukaan ritarikunta jaettiin kolmeen luokkaan ja ansiomerkki voitiin myöntää jokaiselle Venäjän ja Puolan kansalaiselle, sekä sotilaallisista että siviiliansioista. Ei -kristityille annettiin vuodesta 1844 ansiomerkki, jossa pyhän Stanislauksen nimimerkki korvattiin mustalla venäläisellä kotkalla. Vuodesta [[1855]] lisättiin sotilasansioista myönnettyyn ansiomerkkiin miekat. 

Ritarikunnan kolmannesta luokasta tuli Venäjän yleisimmin myönnetty ansiomerkki. Sen saisaivat lähes kaikki, jotka ovatolivat palvelleet valtion virassa. Kun ritarikunnan jäsenyys nosti saajan samalla perintöaatelin jäseneksi, loisynnytti aatelistonaatelisten lukumäärän kasvu vähitellen närää entisen perintöaatelin riveissä, ja asetus vuodesta 1855 esittisääti, että perintöaatelin joukkoon enää ei luettu kun ritarikunnan ensimmäisen luokan jäseniä.  

[[Tiedosto:Order_of_St_Stanislaus.png|keski|pienoiskuva|500x500px|Vasemmalta oikealle: ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan ansiomerkkin kantoohjekanto-ohje]]

* Kolmannen luokan kunniamerkki myönnettiin enemmälle kuinyli 752 000:lle.